Lääkevaihto lämmittää kuluttajan kukkaroa
31.03.2010 7:05
Riikka Mäkinen
Vuonna 2003 voimaan tulleen lääkevaihdon myötä reseptilääke on ollut mahdollista vaihtaa apteekissa edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Vaihto edellyttää, että lääke kuuluu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määrittelemiin keskenään vaihtokelpoisiin lääkevalmisteisiin. Lääke vaihdetaan, ellei lääkäri tai ostaja kiellä vaihtoa.
Lääkevaihto on lisännyt voimakkaasti lääketehtaiden välistä hintakilpailua. Rinnakkaisvalmisteiden määrä markkinoilla on lisääntynyt ja patenttisuojasta vapautuneiden alkuperäislääkevalmisteidenkin hinnat ovat pudonneet useita kymmeniä prosentteja.
–On yhteiskunnallisesti merkittävää saada rinnakkaisvalmisteita markkinoille, sillä edullisimmilla hinnoilla voimme varmistaa kaikille kustannettavissa olevan lääkehoidon, Fimean myyntilupatoimintojen yksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle toteaa.
Fimea laatii neljännesvuosittain luettelon kaikista keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista, joilla on Suomessa voimassa oleva myyntilupa.
Tärkeimmät kriteerit vaihtokelpoisuudelle ovat, että valmisteet sisältävät saman määrän samaa vaikuttavaa ainetta. Lääkkeen tulee olla myös samassa lääkemuodossa, mikä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi poretablettia voida vaihtaa tavalliseen tablettiin. Vaihtokelpoisuuteen eivät vaikuta erot pakkauksissa tai lääkkeen ulkomuodossa.
–Kriteerit vaihtokelpoisten listalle pääsylle ovat selkeät. Vaihtokelpoiset valmisteet on osoitettu biologisesti samanarvoisiksi, eli ne ovat yhtä turvallisia ja tehokkaita keskenään, Helle painottaa.
"Viitehintajärjestelmä on laskenut
lääkkeiden hintoja entisestään"
Huhtikuussa 2009 lääkevaihtoa täydennettiin viitehintajärjestelmällä, mikä koskee lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden korvattavuutta.
Samaan ryhmään kuuluvien lääkkeiden viitehinta lasketaan lisäämällä ryhmän edullisimman valmisteen hintaan 1,5–2 euroa lääkkeestä riippuen. Kansaneläkelaitos, Kela, maksaa näistä lääkkeistä korvauksen enintään viitehinnasta. Jos asiakas kieltää lääkevaihdon, joutuu hän maksamaan viitehinnan ylittävän osuuden lääkkeen hinnasta kokonaan itse.
Apteekkarin mukaan viitehintajärjestelmän tulo on vähentänyt lääkevaihdosta kieltäytymisiä. Samalla se on laskenut lääkkeiden hintoja entisestään.
–Hintatietoinen asiakas ottaa hintaputkeen kuuluvan lääkkeen. Se on saanut lääketehtaat kilpailemaan keskenään entistä kovemmin, ja lääkkeiden hinnat ovat tulleet rajusti alas. Kaikki haluavat päästä viitehinnan määräämään hintaputkeen, sillä se takaa valmisteen myynnin, apteekkari Klaus Holttinen selvittää.
Kelan laskelmien mukaan suurimmat hintakilpailun aiheuttamat säästöt syntyvät sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden sekä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ryhmissä. Viitehintajärjestelmän myötä suurimman hyödyn lääkevaihdosta saa nimenomaan asiakas.
Lähteet: www.fimea.fi, www.kela.fi
Sanastoa
Alkuperäisvalmiste on ensimmäisenä markkinoille tuotu uutta lääkeainetta sisältävä lääke. Patenttilainsäädäntö turvaa uuden lääkkeen kehittäjän oikeudet ja kehitystyön taloudellisen kannattavuuden patentin voimassaololla. Patentin rauetessa myös muut lääketehtaat voivat valmistaa kyseessä olevaa lääkettä ja hakea sille myyntilupaa. Tällöin lääkevalmisteen hinta pääsääntöisesti laskee ja se otetaan lääkevaihdon piiriin.
Rinnakkaisvalmiste sisältää saman määrän samaa vaikuttavaa lääkeainetta kuin alkuperäisvalmiste. Tehossa, turvallisuudessa ja laadussa ei ole hoidollisesti merkittäviä eroja. Rinnakkaisvalmisteet ovat usein edullisempia kuin alkuperäisvalmisteet. Rinnakkaisvalmisteita on yleensä saatavissa vain helposti valmistettavista lääkemuodoista kuten tableteista.
Rinnakkaistuontilääke on alkuperäisvalmistajan valmistama lääke, joka on viety EU:ssa alun perin yhteen maahan ja tuotu sieltä virallista jakelukanavaa myöten toiseen EU-maahan. Tällöin lääkevalmiste joudutaan uudelleen pakkaamaan, eikä pakkaus ei ole enää alkuperäisen näköinen.
www.apteekit.org
Lue myös Harva kieltäytyy enää lääkevaihdosta
