1939

Laine-Ylijoki Tuusulan kunnanlääkäriksi.
Tuusulan kunnallislautakunta valitsi viime maanantaina pitämässään kokouksessa Tuusulan kunnanlääkäriksi valkoisen kaartin lääkärin, lääket.lis. Vilho Johannes Laine-Ylijoen. Hakijoita oli 10. (18.1.1939)
Iso-Hollo aikoo maratonille.
Uudelle Suomelle antamassaan haastattelussa Volmari Iso-Hollo on kertonut aikovansa keskittyä maratonille ja jatkaa:
Jalkani ovat nyt parantuneet reumaattisesta särystä ja ensi kesänä minun pitäisi taas voida juosta tosissani. Kokeilen jonkun kerran 20-25 km:n matkoja ja jos onnistun hyvin, siirryn maratonille. Muussa tapauksessa yritän kolmannen kerran olympialaisten estejuoksuun. (21.1.1939)
22.000 mk Ilmapuolustusliitolle Tuusulan maamiesseuran viljankeräyksestä. (1.3.1939)
Kristillisen elämän syventämistä merkitsee seurakuntatalon saaminen.
Vihkiäisjuhlassa Keravalla harras tunnelma.
Viime sunnuntaina sai Kerava viettää seurakunnallista juhlapäivää. Tänne kauan kaivattu seurakuntatalo vihittiin pyhään tarkoitukseensa ja oli vihkimisen saapunut toimittamaan Tampereen hiippakunnan piispa, teol. tri Aleksi Lehtonen. (8.3.1939)
Kauneempia hyppyjä kuin koskaan ennen nähtiin Keravalla viime sunnuntaina.
Yleisen sarjan voitti L. Nurminen, nuorten sarjan Erkki Hovi.
Keravan sk:n ja Urheilijain viime sunnuntaiset yhteisesti järjestämät mäkikilpailut Keravan hyppyrimäessä onnistuivat kaikin puolin hyvin. Sää oli hyvä, mutta keli luistamaton. Maksaneita katsojia oli 300, mutta valitettavasti maksamattomia lähes puolet tästä määrästä. (8.3.1939)
Järvenpään seurakuntatalon rakennustyöt on jo aloitettu.
Parissa vuodessa kertynyt varoja yli 80.000 mk. (15.3.1939)
Keravan seuratalon ravintola, johon tulee 1 luokan anniskeluoikeudet avataan huhtikuun 1 päivänä. Ravintolanpitäjäksi on valittu paristakymmenestä hakijasta ravintoloitsija Lauri Tanner Riihimäeltä. (15.3.1939)
105.023 lottaa maassamme.
Suojeluskunnille ovat he lahjoittaneet viime vuonna 4,949,750 markkaa. (24.3.1939)
Keravan taistelun muistomerkin paljastustilaisuus muodostui vaikuttavaksi isänmaalliseksi juhlaksi. (26.4.1939)
Pohjoismaat pysyvät erillään Euroopan valtaryhmityksistä.
Kukin maa ratkaisee asian omalta kohdaltaan. (13..5.1939)
Vapaaehtoisen linnoitustyön merkeissä elettiin eilen Keravalla.
Kannaksen linnoittaminen maksaisi vuoden viinarahat. (17.5.1939)
Tohtori Arvi Järventaus kuollut.
Yllättäen saapui tieto, että tohtori, kirjailija Arvi Järventauksen elämäntaival oli katkennut eilen aamulla Hartolassa aivohalvauksen murtamana. (6.6.1939)
Keravalaisilla komea osuus maaotteluissa.
Matti, Iso-Hollo ja Pikku Matti toivat yhteensä 13 pistettä.
Suomen yleisurheilu lepää vankalla pohjalla. Sitä todistaa kiistaton voitto Ruotsista kahdella rintamalla, Tukholmassa 112-102, Helsingissä B-ottelussa 113-101. Keravalaiset Matti Järvinen ja Volmari Iso-Hollo voittivat lajinsa Tukholmassa ja Pikku-Matti Järvinen oli toisena 5.000 metrillä Helsingissä. Yhteensä he toivat 13 kallista pistettä. (1.8.1939)
Olympiavieraitten yksityismajoitus Keravalla, Tuusulassa ja Nurmijärvellä.
Kenelle tarjoukset on jätettävä?
Viime tiistaiksi olympiakisojen majoitustoimikunta oli järjestänyt Helsinkiin lähiympäristön yksityismajoituksesta huolehtiville henkilöille neuvottelutilaisuuden, jossa olivat m.m. Keravalta rouva Ida Heinonen, Korsosta rouva Lyyli Collan, Järvenpäästä rouva Sylvia Lehtonen, Tuusulasta rouvat Hilja Raevuori ja Mustonen, Jokelasta rouva Kerttu Ignatius, Nurmijärveltä rouvat Kyllikki Pörhölä ja Saima Kaukopää. (25.8.1939)
Taistellaanko lännessä?
Eilisen kuluessa kehittyivät sotatoimet Saksan länsirintamalla siinä määrin, että voidaan jo puhua laajoista vihollisuuksista. Tämä ranskalaisten vakuutus on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa Saksan armeijan johdon aikaisemman väitteen kanssa, että "länsirintamalta ei kuulu mitään uutta". Molemmin puolin ilmoitetaan alkaneen ankaran konekivääri- ja tykkitulen. Ranskan armeija suorittaa sotatoimia pitkin koko linjaa. (8.9.1939)
Linja-autoliikennettä supistetaan melkoisesti.
Tästä päivästä alkaen bensiini on kortilla. Lupia saa myös tästä päivästä alkaen ainoastaan viranomaisilta. (8.9.1939)
Tupakkaa riittää.
Suomen Tupakkateollisuusyhdistys ilmoittaa, että maassamme on runsaita raakatupakkavarastoja pitempiaikaisenkin sotatilan varalle. Tupakkatehtaat voivat näin ollen jatkuvasti työskennellä normaalisessa laajuudessa, eikä yleisöllä ole mitään syytä ostaa tupakkavalmisteita varastoon semminkin kun niiden laatu pitempiaikaisesta säilyttämisestä huononee. (8.9.1939)
Ankarat rangaistukset elintarvikekeinottelijoille.
Lakiesitys kohtuuttomien hintojen ehkäisemisestä annettiin perjantaina eduskunnalle. (19.9.1939)
Elintarvikekortit painettavina.
Ne otettaneen käytäntöön 2-3 viikon kuluttua. (22.9.1939)
Kansanhuoltoministeriö perustettu. (22.9.1939)
Aleksis Kiven patsas paljastettiin tiistaina vaikuttavien juhlallisuuksin.
Tuhansia kansalaisia tilaisuudessa. (13.10.1939)
Hälytys- ja pimennysharjoitus Tuusulassa. (13.10.1939)
Viron ja Venäjän sopimus valmis.
Neuvostoliiton ja Viron välinen lopullinen sopimus allekirjoitettiin keskiviikkona. Siinä on määrätty, etteivät Viroon saapuneet neuvostovenäläiset joukot saa olla suuremmat kuin yhteensä 25.000 miestä. Neuvostoliitto saa haltuunsa rannikkoalueet Paldiskissa n. 15 km:n ja Haapsalussa 30 km:n laajuudelta. Harjumaan, Kehtnan ja Kuusikun valtionmoisioiden maille luvataan rakentaa Neuvostoliiton sotajoukoille varalentokenttiä. (13.10.1939)
Alkoholin tarjoilu kielletty mm. Uudenmaan läänin ravintoloissa.
Niin kuin sanomalehdissä jo on kerrottu, on useissa kaupungeissa ja laajemmissa asutuskeskuksissa Oy Alkoholiliike Ab:n myymälät toistaiseksi suljettu. (17.10.1939)
Kaupunki ja maaseutu.
Valtiovallan kehoituksesta on pääkaupungista ja muualtakin vapaaehtoisesti poistunut useita kymmeniätuhansia kansalaisia, joille maaseudun kodit ovat tarjonneet turvapaikan, kunnes he jälleen voivat palata omiin koteihinsa ja entisiin tehtäviinsä. (20.10.1939)
Pohjolan päämiehet koolla Tukholmassa.
Neuvottelut alkaneet. (20.10.1939)
Reserviläisille villaisia alusvaatteita.
Tuusulan maamiesseura ja sen naisosasto ovat ryhtyneet ompelukerhoissaan valmistamaan villasukkia, -käsineitä, -huiveja, -paitoja ym. ylimääräisiin kertausharjoituksiin kutsuttuja varten. (20.10.1939)
Kenttäposti käytännössä.
Enintään 45 gr. painavat kirjeet kuljetetaan ilmaiseksi. (20.10.1939)
Valtuuskunta jälleen Moskovassa.
Suomen valtuuskunta matkusti lauantaina klo 18.30 lähteneessä Viipurin junassa Moskovaan jatkaakseen siellä neuvotteluja Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden järjestelystä. (24.10.1939)
Järvenpäässä juhla reserviläisten omaisille. (24.10.1939)
Neuvostoliiton vaatimukset.
Laivaston tukikohta Suomen alueelta. Kannaksen rajaa siirrettävä.
Neuvostoliitto vaatii Suomelta alueluovutuksia myöskin Jäämeren rannalta, eräitä osia Vaitolahden ja Pummanginvuonon välillä olevasta Kalastajasaarennosta sekä Pummanginvuonon ja Maattivuonon välillä olevasta Pummangin niemestä. (3.11.1939)
Sillanpää saanut Nobel-palkinnon.
Tukholma 10.11. (STT) Kirjailija Frans Emil Sillanpäälle on annettu kuluvan vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinto. (14.11.1939)
Järvenpään lottien toimesta on tehty mm 1 500 m flanellia paidoiksi ja housuiksi.
Ilmaista ruokaa kolmasti viikossa 250 hengelle.
Paikallisosasto saanut lahjoituksia n. 140.000 mk (24.11.1939)
Naapurin viimeisin "neuvottelumenetelmä".
Neuvostohallitus väittää tykistön ampuneen Suomen puolelta.
Moskova 26.11. (STT) "Tassin toimisto ilmoittaa: Leningradin sotilaspiirin esikunta ilmoittaa, että marrask. 26 p:nä klo 15.45. yhtäkkiä Suomen alueelta avattiin tykkituli Neuvostoliiton joukkoja vastaan, jotka olivat kilometrin päässä Mainilasta luoteeseen. Suomalaiset ampuivat 7 tykinlaukausta. Kolme punasotilasta ja yksi aliupseeri saivat surmansa sekä seitsemän punasotilasta, yksi aliupseeri ja yksi aliluutnantti haavoittuivat.
xxx
STT:n saaman tiedon mukaan ovat Suomen viranomaiset tutkineet asiaa ja todenneet, ettei minkäänlaista ampumista Suomen puolelta ole tapahtunut, mutta että rajan takana olevat neuvostovenäläiset joukot sitä vastoin olivat sanottuna ajankohtana suorittaneet harjoitusammuntaa kranaatinheittäjillä omalla puolellaan. (28.11.1939)
Neuvostoliitto hyökännyt Suomeen
Turvaton siviiliväestö lentopommituksen kohteena.
Mannerheim ylipäälliköksi. Sotatila julistettu.
Neuvostovenäjän propagandakoneiston oltua viime päivinä kaikin mahdollisin valheellisin keinoin kiihkeässä toiminnassa Suomea vastaan, venäläiset aloittivat sotatoimet maatamme vastaan vain muutama tunti sen jälkeen, kun ulkoasiainkomisaari Molotov oli ilmoittanut Neuvostoliiton katkaisseen diplomaattiset suhteet Suomeen, eikä Moskovassa näin ollen otettu vastaan Suomen hallituksen sovintoon vetoavaa noottia.
Monet venäläiset lentokoneet ovat eilen röyhkeästi lentäneet Suomen asutuskeskusten yllä ja kohdistaneet tuhonsa turvatonta siviiliväestöä vastaan. Helsingin pommituksessa on mm. useita naisia ja lapsia loukkaantunut ja Viipurissa 9 henkilöä saanut surmansa.
Tasavallan presidentti on eilen antamallaan asetuksella julistanut maan sotatilaan. Keskiviikkona tasavallan presidentti nimitti Suomen tasavallan sotavoimien ylipäälliköksi sotamarsalkka Garl Gustav Mannerheimin. (Perjantaina 1.12.1939)
Suomen kanta voi muuttaa koko eurooppalaisen tilanteen.
Sotilaittemme menestys hämmästyttää. (5.12.1939)
Paljon evakuoituja Uudenmaan pitäjissä.
Keravaa ei pakkoevakuoida.
Tuusulan ja Nurmijärven kansanhuoltolautakunnilla ja viranomaisilla on viime päivinä ollut tulinen kiire, kun Helsingistä jatkuvana virtana on saapunut evakuoitavia tuovia autoja, joista teiden risteyksissä on vanhuksia ja lapsia astunut yön pimeyteen jatkaakseen matkaa taloihin heille oudossa maastossa. Ennakolta tehtyjen suunnitelmien mukaan on määrätty kuhunkin taloon tulevien määrä. Evakuoiminen on mennyt kaikin puolin moitteettomasti.
Keravan asemalla oli sunnuntaina melko runsaasti pääkaupungista tulleita. Aina avuliaat lotat tarjosivat odotushuoneessa puuroa. Muutamilla ei ollut mitään päämäärää, kysyttäessä sanoivat, että pääasia oli, kun pääsivät pois Helsingistä. (5.12.1939)
Petsamo suomalaisilla.
Itärintamalla kiivaita taisteluja.
Tykistömme ja Ilmavoimamme tuhonneet viholliskolonnia. (12.12.1939)
Keravan kauppalanjohtajaksi edelleen Kauppila, varajohtajaksi Parkkonen.
Neljä sirpalesuojaa rakennetaan Keravalle. (12.12.1939)
Taisto Mäki ei lähde Amerikkaan, vaan rintamalle.
Taisto Mäki on nyt luopunut Amerikanmatka-aikomuksistaan. Kuten tunnettua, hän sai juuri ennen sodan puhkeamista lomaa reserviharjoituksista tätä tarkoitusta varten. Tiistaina Mäki kuitenkin matkusti "sinne jonnekin". Lähtiessään Mäki lausui meille, että siellä nyt tarvitaan miehiä kipeämmin kuin missään muualla. (15.12.1939)
Kannas kestää
Vihollisen satojen tankkien tukemat hyökkäykset torjuttu kaikkialla. (22.12.1939)
Lukuisia ilmahyökkäyksiä Etelä-Suomeen eilen.
Eilen oli Etelä-Suomen yllä jälleen lukuisia viholliskoneita, jotka etupäässä lensivät hyvin korkealla. Ilmahälytyksiä annettiin lukuisissa paikoissa. Pommitusten kohteiksi joutuivat mm. Helsinki ja sen ympäristössä olevat seudut. Vauriot ovat kuitenkin vähäiset. (22.12.1939)
40 vihollisen lentokonetta pudotettiin joulupyhinä.
Suvannon ylitysyritykset torjuttu. (29.12.1939)
KUULUTUKSIA
Keravan kauppalan alueella, siis Keravalla, Saviolla ja Korsossa olevia reserviläisten omaisia kehoitetaan noutamaan kullekin kuuluvan reserviläisen sivilivaatteet Keravan Suojeluskunnan varastosta Lapilantie 14 palokuntakentän sivussa, vastapäätä Elannon myymälää. (29.12.1939)