Kiljavan sairaalan avaamisen vaikutuksia odotellaan kunnissa
08.10.2008 4:00
AUVO MELING
Ruokailua odotetaan. Timo Peltola Järvenpäästä (oik.) ja Eero Nissinen Hyvinkäältä kuluttivat aikaa ennen ruokailun aloittamista. (Kuvaaja: Auvo meling)
Kiljavan kuntoutussairaala on nyt ollut toiminnassa kuukauden, mutta siinä osakkaana olevat kunnat odottavat yhä, vaikuttaako sairaalan avaaminen niiden omiin toimintoihin. Sairaalaa pyörittävä yhtiö Kiljavan sairaala Oy on suunnitellut hoitavansa tämän vuoden puolella 60 potilasta. Viime viikolla Kiljavalla oli hoidossa 11 potilasta.
Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu toteaa suorasukaisesti, ettei hänelle ole selvinnyt tähän päivään mennessä, miksi valtuusto päätti näyttää vihreää valoa Kiljava-hankkeelle. Hehkuttamaan eivät lähde myöskään Järvenpään ja Tuusulan johtavat ylilääkärit. Myös Mäntsälän terveyskeskuksen ylilääkäri on ollut aiemmin vaitonainen ja viitannut kuntaan ensi vuonna valmistuvaan vuodeosaston laajennukseen.
Potilaat pystyttiin hoitamaan ennen Kiljavaakin.Järvenpään johtava ylilääkäri Tuula Salokangas toteaa, ettei kuntoutussairaalan avaaminen ole luonut mitään uutta potilasryhmää, sillä kaikki nämä potilaat ovat olleet olemassa jo ennen Kiljavaa ja heidät on ennenkin pystytty hoitamaan.
Järvenpäässä ei ole suunniteltu mitään uutta toimintamuotoa Kiljavan kotiutusprosessia varten, vaan tämä nivoutuu nykyisiin kaupungin terveydenhoidon toimintoihin.
Järvenpäässä on toiminut tämän vuoden alusta lähtien sijoittajasairaanhoitaja, joka toimii linkkinä sairaalasta kotiutuvien potilaiden jatkohoitoa tai jatkohoitopaikkaa järjestettäessä.
–Meillä on ollut prosessi jo valmiiksi rakennettuna eikä Kiljava tuo tähän mitään uutta. Uusia potilaita Kiljava ei tuota, vaan sairaala on ainoastaan uusi paikka, mihin potilaita sijoitetaan. Nämä potilaat olisivat saaneet kuntoutusta jostakin muualta ilman Kiljavaakin.
Tuusulan johtava ylilääkäri Riitta Ristolainen vakuuttaa, että Kiljavan kuntoutuksesta kotiutettavia potilaita varten on olemassa selkeät suunnitelmat.
–Tavoitehan on se, että Kiljavalta kotiutetaan potilaan omaan kotiin, mutta heitä pystytään sijoittamaan terveyskeskuksen sairaalaan, jos tarvitaan hoitoa vielä kuntoutusjakson jälkeen.
–Meillä Tuusulassa on ajateltu näitä asioita samalla tavalla kuin ennen kuntoutussairaalan toiminnan alkamista. Jos ihminen on kotona, mutta edelleen ilmenee kuntoutuksen tarvetta, silloin hänelle tarjotaan mahdollisuus siihen. Mielestäni kuntoutus on jo ennen Kiljavaa ollut aika hyvässä mallissa. Ei sieltä sellaista potilasvirtaa synny, jota meillä ei olisi ollut aikaisemminkin olemassa.
Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen mainitsee, että ehdotus valtuustolle lähti Kiljavan sairaalan osakkaaksi liittymisestä myönteisenä. Äänestykseen kuitenkin jouduttiin.
–Perussyy osakkaaksi lähtemiseen oli Järvenpään silloinen tilanne. Mikäli Kiljava-projektia ei olisi hyväksytty, olisimme joutuneet aientamaan terveystalon rakentamista. Nyt voimme suunnitella rauhassa tämän projektin toteutusta pidemmällä aikavälillä, Kukkonen toteaa.
Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivulle ei ole selvinnyt tähän päivään mennessä, miksi valtuusto hyväksyi niin ikään äänestyksen jälkeen osakkaaksi liittymisen Kiljavaan, vaikka virkamiesten ehdotus oli päinvastainen.
- Valtuustolle annetussa ehdotuksessa korostettiin taloudellisia kustannuksia, sillä sairaalan peruskorjauksen arveltiin tulevan kalliiksi.
