Silpoherne sopii rokkaan, sokeriherne suuhun

SESONKIVIHANNES | Herneen sesonki on kohta parhaimmillaan. Kasvimaalla kasvaa kuitenkin vain harvoin yhtä ainoaa hernettä.

Herneistä on olemassa monia muunnoksia, jotka eroavat toisistaan palon rakenteen ja siemenen ominaisuuksien perusteella.

Perinteisesti herneet on ryhmitelty kahdeksi päätyypiksi, peltoherneeksi ja tarhaherneeksi.

Käytännössä viljely on siirtynyt lähes yksinomaan tarhaherneisiin.

Tarhaherneestä on kehitetty useita erilaisia tyyppejä, joilla on erilaiset käyttötavat.

– Hernekeitossa käytettävä herne on silpohernettä. Silpoherneen siemenet ovat tuleentuneina pyöreitä ja tärkkelyspitoisia, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä kertoo.

Silpohernettä viljellään pelloilla. Tuleentunut silpoherne on hyvä ruokaherne.

Silpoydinherneen siemenet ovat puolestaan kulmikkaita ja sokeripitoisempia kuin silpoherneet.

– Ne soveltuvat käytettäväksi tuoreina, tuleentumattomina, vielä kirkkaanvihreinä ja makeina. Silpoydinhernettä syödään tuoreina sellaisinaan ja käytetään pakasteherneenä.

Taittoherneestä ja sokeriherneestä puuttuu sen sijaan palon sisäseinämän sitkeä kalvo, joten ne voidaan syödä vihanneksena palkoineen.

– Sokeriherneen palko on litteä ja leveä. Maultaan sokeriherne on makea.

”Palkokasvit ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää esimerkiksi tomaattien tai banaanien vieressä.Sokeriherneitä voi käyttää ruoanvalmistukseen kokonaisina. Ne sopivat myös lihan tai kalan lisäkkeeksi höyryssä tai vedessä kypsennettyinä.

– Tuoreet silpoydinherneet ovat nekin hyviä sellaisenaan. Herneet sopivat myös salaatteihin, keittoihin, lämpimiin ruokiin ja niitä voidaan keittää lisäkkeeksi. Pakastettuja silpoydinherneitä saa kaupoista ympäri vuoden.

Herneet kannattaa säilyttää muovipussissa +2–+5 asteen lämpötilassa eli jääkaappilämmössä niin lyhyen aikaa kuin mahdollista.

– Palkokasvit ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä, Toikkanen muistuttaa.

Etyleeniä tuottavat muun muassa omenat, banaanit, kiivit, persikat, luumut, melonit ja tomaatit.

Written by:

Silja Tenhunen

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun