Maistamalla muksukin oppii maut

Neuvoloissa on viime keväästä alkaen jaettu vauvaperheille Käydään pöytään -vihkosta. Neuvoloiden ja Suomen Ruokatietoyhdistys Finfoodin yhteishankkeen tarkoituksena on kannustaa vanhempia rakentamaan koko perheen yhteistä ruokakulttuuria sekä antaa vinkkejä helppoon ruoanlaittoon.

– Ruoanlaitosta ei kannata tehdä liian vaikeaa tai aikaa vievää. Lasten soseista voi samalla vaivalla tehdä myös aikuisten ruokaa, kun tuunaa niitä vähän eteenpäin, Finfoodin ravitsemusasiantuntija Riitta Stirkkinen muistuttaa.

Osana kampanjaa Finfood on toteuttanut pikkulasten ravitsemukseen pureutuvia koulutuksia terveydenhoitajille ympäri Suomea.

Neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien viesti kentältä kertoo arjen hallinnan olevan hukassa monessa perheessä.

– Kun tehdään pitkää päivää, ei jakseta paneutua ruoanlaittoon. Myös ruoanlaiton perusosaaminen puuttuu yllättävän monilta, Stirkkinen kertoo.

Lapsi saa rintamaidosta D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki ensimmäisinä elinkuukausinaan tarvitsemansa ravintoaineet.

Täysimetystä suositellaan puolen vuoden ikään saakka, mutta sen jälkeen vauvaa kannattaa totuttaa pikkuhiljaa kiinteään ruokaan.

Makukoulu on hyvä aloittaa erilaisilla kasvis- ja marjasoseilla. Helppo aloitusruoka on äidinmaidolla tai vedellä ohennettu, soseutettu peruna. Kun vauva on tottunut mutustelemaan perunasoseita, voi joukkoon sekoittaa esimerkiksi kukkakaalia, porkkanaa, parsakaalia, kesäkurpitsaa tai bataattia.

Stirkkisen mukaan uusia makuja kannattaa tarjota lapselle yksi kerrallaan.

– Lapsen uteliaisuutta uusiin makuihin kannattaa hyödyntää. Usein vanhempien omat ennakkoluulot vaikuttavat siihen, mitä lapselle tarjotaan.

Ensi alkuun lapsi saattaa irvistellä uusille mauille ja sylkäistä oudon ruoan suustaan. Siitä ei kuitenkaan kannata huolestua.

– Makuihin totuttelu on pitkä tie, mutta kärsivällinen opettelu tuottaa lopulta hedelmää. Riittää, että lapsi maistaa uutta makua ensin vaikka puoli teelusikallista kerrallaan, Stirkkinen opastaa.

Lapsen kasvaessa ruokavaliokin laajenee. Yli kahdeksan kuukauden ikäinen voi jo maistella hienojakoisia tuoreraasteita ja karkeita soseita.

Kiinteän ruoan pureskeleminen edistää lapsen ruoansulatusta ja syljen eritystä. Yli kymmenen kuukauden ikäinen piltti voi siirtyä pikku hiljaa muun perheen ruokiin.

Perheen yhteinen ruokakulttuuri ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Stirkkisen mukaan perheen pienimmät kannattaakin ottaa mukaan keittiöön ja arjen puuhiin jo taaperona, jotta ruoanlaitto tulisi luontevaksi osaksi lapsen elämää.

– Osallistuminen on osa lapsen ruokamaailmaan opettelua. Vanhemman laittaessa ruokaa lapsi voi heilutella viereisessä syöttötuolissa lusikkaa tai opetella vaikka tiskaamaan vispaamalla vettä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä Käydään pöytään -vihkonen on jaettu 30 000 perheelle.

Suuren kysynnän vuoksi esitteestä on otettu jo toinen painos ja vuoden alussa opas ilmestyy myös ruotsinkielisenä. Jatkossa kampanja laajenee vanhempien lasten ravitsemukseen.