Koirasi ongelmat johtuvat todennäköisesti sinusta – "Ei ole liian vaikeita koiria, mutta ihmiset ottavat rotuja väärin perustein"

Pertti Vilander ja Emilia Rainetoja sanovat, että koirat tarvitsevat vapautta. Kuvassa seisoo koirakouluttaja Tiia Toijanaho sylissään Katri Helena.

Anton Soinne

Järvenpää | – En sanoisi, että on liian vaikeita koiria, mutta ihmiset ottavat haastavia rotuja väärin perustein, sanoo koirakouluttaja Emilia Rainetoja, joka pitää ongelmakoiria kouluttavaa Koirakorjaamoa Järvenpäässä.

– Esimerkiksi ihmiset, jotka eivät aio metsästää, ottavat metsästyskoiran tai ihmiset, jotka eivät aio tehdä mitään, ottavat aktiivisuutta vaativia koiria, hän jatkaa.

Jo eläkkeellä oleva ongelmakoirakouluttaja Pertti Vilander allekirjoittaa tämän.

– Seurakoiria olisi pilvin pimein, mutta esimerkiksi parsonrusselinterrierit ja jackrusselinterrierit ovat yleistyneet hirveästi, koska ne ovat söpöjä. Ne ovat metsästyskoiria ja niiden kanssa on hirveästi ongelmia, kun ne eivät pääse toteuttamaan itseään, hän täydentää.

Esimerkiksi seurakoira coton de tulear on Vilanderin ja Rainetojan mukaan hyvin harvoin ongelmakoira.

– Ne ovat kilttejä, söpöjä ja vähän hölmöjä, Vilander hymyilee.

Hän lisää, että yleisesti useimmat seurakoiraryhmään kuuluvat aiheuttavat vähemmän ongelmia kuin metsästys- ja palvelukoirarodut.

Keski-Uusimaa uutisoi tapauksesta, jossa koira oli purrut naista takaa päin Järvenpäässä Citymarketilla. Koirakurin puute myös muuten on aiheuttanut keskustelua kaupungissa (K-U 28.6.)

Kouluttajat sanovat, että useammin näkee huonosti käyttäytyviä kuin hyvin käyttäytyviä koiria. Jotkut ottavat jopa tarkoituksella aggressiivisia koiria.

– Ongelmakäytös on hyvin yleistä ja moni koiranomistaja ei pidä sitä ongelmana ollenkaan. Ihmiset haluavat kovia, hurjia ja rohkeita koiria, mutta ongelmaksi tulee, kun ihmiset eivät hallitse niitä vaan koirat hallitsevat ihmisiä, Vilander miettii.

– Kun kasvatin kaukasianpaimenkoiria, niin jotkut soittelivat ja kyselivät, että tuleeko niistä varmasti vihaisia. Sanoin, että ei tule, eikä ideologialleni sovi muutenkaan myydä koiraa, jolla on jo valmiiksi ongelmia, hän jatkaa.

Hänen mielestään suurin syy ongelmakäytökselle on se, että koiria ei pidetä vapaana. Asia on vaikea, koska koiran fysiikka ja mieli vaatii vapautta, mutta laki vaatii kiinnipitoa aina yleisillä paikoilla.

– Sellaisia koiriakin on, joita ei kehdata käyttää lenkillä, koska ne murisevat toisille koirille. Sitten niitä käytetään vain takapihalla. Se on kaikkein pahin, Vilander sanoo.

Rainetoja on huomannut, että myös asenne koiria kohtaan on Suomessa erilainen kuin vaikkapa Kölnissä, jossa hän oli vastikään matkalla.

– Siellä ihmiset olivat puistossa piknikillä ja kaikilla oli koirat vapaina eikä se häirinnyt ketään. Kaikki koirat käyttäytyivät hyvin. Suomessa tällainen ei onnistuisi.

– Kerran meille tuli koira, joka ei ollut ollut neljään vuoteen vapaana. Käytös eskaloitui niin, että se puri vierasta miestä. Kun päästimme koiran irti, se kulki hyvin vapaana, Vilander sanoo ja jatkaa, että kun koiran päästää kulkemaan vapaana ja palkitsee luokse tulemisesta, se oppii.

Huono käytös näkyy kouluttajien mukaan rähjäämisenä vastaantuleville koirille tai ihmisille, hihnassa vetämisenä tai siinä, että koira ei ota omistajaansa huomioon. Koiran ei kuitenkaan orjallisesti tarvitse kävellä taluttajansa vierellä.

– Me uskomme siihen, että koira saa kulkea pitkässä hihnassa ja haistella paljon, kunhan ei vedä eikä kuvittele, että vie omistajaansa, Rainetoja sanoo.

Vilander jatkaa, että omistaja pärjää, kunhan koira osaa kolme sanaa: ei, tänne ja odota.

– Jos sanotaan ei, niin koira lopettaa, mitä on tekemässä. Jos sanotaan tänne, niin koira tulee aina luokse, vaikka olisi pupun perässä. Jos sanotaan odota, niin koira pysyy paikallaan niin kauan, kunnes sille sanotaan, että saa mennä.

Positiivinen asia on kuitenkin se, että kouluttajien mukaan yhä useampi koiranomistaja tuo koiransa koulutettavaksi. Rainetoja arvelee, että tietoisuutta asiasta ovat levittäneet esimerkiksi koirakoulutukseen liittyvät televisio-ohjelmat.

– Ihmisillä on nykyään enemmän tietoa siitä, että asialle voi tehdä jotain, hän sanoo.

– Ongelma on lähinnä se, että kouluttajia ei ole tarpeeksi, Vilander jatkaa.

Hänen mukaansa hauva kannattaa viedä pentutunnille ensimmäisen kerran 12-viikkoisena, jotta nähdään, mihin suuntaan kasvattamisessa ollaan menossa.

Vilander muistuttaa, että huonosti käyttäytyvät koirat ovat usein kipeitä, ja joskus ratkaisu pulmaan löytyy eläinlääkäristä.

Koira näyttää, kun haluaa tilaa

Kouluttajat sanovat, että hyökkääminen ei ole koskaan koiralle normaalia käytöstä, jos se ei puolusta itseään tai esimerkiksi luutaan.

– Esimerkiksi takaapäin hyökkäävällä koiralla voi olla sairaus tai luonnevika, Vilander sanoo.

Terve koira ilmaisee aina, jos se ei halua, että sitä lähestytään. Merkkejä ovat esimerkiksi jäykistyminen, irvisteleminen, muriseminen ja silmänvalkuaisten muljauttaminen.

– Se on normaalia ja silloin koira pitää kiertää. Sellaista koiraa ei tosin pitäisi jättää alueelle, josta ihmisiä kulkee läheltä, Rainetoja ohjeistaa.

Lisää aiheesta

Koira puri naiselle tulehtuvan haavan – vastuu omistajalla
Written by:

Madeleine Hahl

Ota yhteyttä