40-vuotias Ilmatorjuntamuseo maailman monipuolisin alallaan

TUUSULA | Hyrylän Ilmatorjuntamuseo täyttää tänä vuonna 40 vuotta, ja juhlakalu eli museo on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Museoisäntä Matti Kulmalan mukaan museossa vieraili viime vuonna 11 322 henkilöä, mikä on suurempi luku kuin kertaakaan museon historiassa.

Kävijät ovat pääasiassa erilaisia vierailijaryhmiä: eläkeläisiä, veteraaneja, koululaisia, reserviläisiä, yhdistyksiä ja turisteja. Myös asevelvollisuuttaan suorittavat varusmiehet käyvät säännöllisesti perehtymässä aselajin historiaan oppimismielessä.

– Ilmatorjunnan perusperiaatteet ovat pysyneet samana sotien jälkeenkin, vaikka kalusto on kehittynyt, Matti Kulmala toteaa.

Museon alueelle on rakennettu viime vuosien aikana kaksi suurta näyttelyhallia, joiden ansiosta aiemmin ulkona ollutta kalustoa on saatu esille sisätiloihin. Viimeisimmän hallin avajaisia vietettiin vuonna 2005.

Hyrylän Ilmatorjuntamuseo sai alkunsa vuonna 1967, kun Ilmatorjuntakoulu esitti puolustusministeriölle Hyrylän varuskunnan alueella olevan Kapteenin puustellin ottamista museokäyttöön. Ministeriö suostui, mutta edellytti että museon perustaminen ei saa aiheuttaa kustannuksia valtiolle.

Rakentaminen alkoi lukuisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen, yksityisten yritysten ja henkilöiden tukemana. Museo avattiin ensimmäisen kerran yleisölle 4.6.1969.

Museon toiminnan aikana noin 400 eri tahoa on antanut sille tukea tavalla tai toisella. Vapaaehtoisvoimin pyöritettyyn museoon on vasta viime vuosina saatu myös palkattua henkilökuntaa. Tällä hetkellä palkkaa saavia työntekijöitä on neljä.

Ilmatorjuntamuseo lienee koko maailman monipuolisin kyseistä aselajia esittelevä museo. Eversti Ahti Lappi sanoo sen johtuvan ennen kaikkea Suomen armeijan talvisodan aikana käyttämästä kirjavasta kalustosta.

– Suomeen jouduttiin haalimaan kaikenlaista kalustoa mistä sitä vain saatiin. Monissa muissa maissa kalusto tehtiin pitkälti omassa maassa, Lappi toteaa.

Museon kokoelmissa on satoja erilaisia ilmatorjunnassa käytettyjä aseita, laitteita ja muuta kalustoa. Lisäksi kokoelmiin on saatu kirjallisuutta ja valokuvia. Suurin osa kalustosta on peräisin Puolustusvoimien jäämistöstä.

Museon tulevaisuus näyttää Matti Kulmalan silmin hyvältä. Uusia tiloja ei ainakaan lähivuosina tarvitse rakentaa.

– Tilat taitavat tällä erää olla tässä. Kalustoa vaihtelemalla saamme myös varastoissamme olevia esineitä esille. Ja opetusministeriöltä odotamme museolle lisää rahaa ja tukea, 20 vuotta museota johtanut ja viime vuodet museoisäntänä työskennellyt Matti Kulmala sanoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat:

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat