Kenian kyläkaivot ja raiskaukset vaalikiertueen puheenaiheita

Yhtä Siirtolaiskriisi -kirjasen kirjoittajista, Simo Grönroosia (edessä), olivat kuuntelemassa muun muassa Nurmijärven valtuutettu Maija Tapiolinna ja Ulla Taavitsainen Järvenpäästä.

Riitta Suomalainen

Perussuomalaiset kosiskeli kansaa ravintola Zapatassa Järvenpäässä.

JÄRVENPÄÄ | Jos vaalit olisivat nyt, perussuomalaiset ei yltäisi lähelläkään viime eduskuntavaalien kannatuslukujaan. Vain vähän yli vuodessa puolue on kadottanut suuren osan tukijoistaan, kun sen kannatus on syöksynyt lähes 18 prosentista kymmenen, yhdentoista tuntumaan.

Romahtanutta kannatusta yritetään kohentaa.

Seuraavan kerran luottamus perussuomalaisiin mitataan kuntavaaleissa. Koska niihin aikaa reilu vuosi, puolueella on hyvin aikaa yrittää kohentaa karuja kannatuslukujaan – ja siihen se pyrkii kosiskelemalla kansaa eri puolilla Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa.

Keskiviikkona vuorossa oli Järvenpää, jossa perussuomalaista viestiä tarjoiltiin sekä puolueen kannattajille että ravintola Zapatan asiakkaille.

Järvenpään tilaisuuden pääaiheena oli puolueen ajatuspajan tuottama kirjanen Siirtolaiskriisi, jossa listataan niitä uhkia, joita turvapaikanhakijat perussuomalaisten mielestä Suomessa ja Suomelle aiheuttavat.

– Vaikutukset ulottuvat talouteen, turvallisuuteen, vakauteen ja väestörakenteeseen, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja ja yksi Siirtolaiskriisin kirjoittajista Simo Grönroos sanoi.

Grönroosin mukaan kielteisin vaikutus Suomen julkiseen talouteen on somalialaisilla ja irakilaisilla heikon työllistymisen takia.

– Katastrofaalisinta talouden kannalta on humanitaarinen maahanmuutto.

Grönroosin pitää myös merkillisenä väitettä, että Suomi tarvitsisi ulkomaista työvoimaa, kun maassa on satoja tuhansia työttömiä, mutta sitä hän ei selvittänyt, mistä löytyy työvoimaa niille aloille, jotka eivät suomalaisille kelpaa.

Grönroos näkee maahanmuuton järkyttävän myös yhteiskuntarauhaa, ja sanojensa tueksi hän lainasi samaa näkemystä tukevia tutkimuksia eri puolilta maailmaa.

– Sitä huonommin yhteistyö kyläkaivon ylläpidossa Keniassa sujuu, mitä useampaa heimoa edustavia ihmisiä kylässä asuu, Grönroos siteerasi professori Edward Miguelia.

Grönroos kertoi myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan vajaa kolmannes raiskauksista on ulkomaalaisten tekemiä. Loput raiskaajat ovat suomalaisia.

Käyttäjän riitta.suomalainen@media.fi kuva
Riitta Suomalainen