Paikalliset

Kommunistista propagandaa kakaroille – myös Järvenpäässä

Pirkkalan opetuskokeilussa yhteiskuntaa ajettiin kohti sosialismia. Lapsille annettiin psykologien laatimaa aivopesuopetusta ja heille tehtiin maailmankuvamittauksia.

Dosentti Jari Leskinen hämmästyi huomatessaan myös entisen kotikaupunkinsa Järvenpään kytkeytyvän kohuttuun marxilaiseen opetuskokeiluun. -Pirkkalasta ei kerrottu aikoinaan sen oikeata karvaa. Voi olla, että monilla menevät aamukahvit kurkkuun.

Sauvo Jylhä

Keski-Uusimaa | – Kristinusko on puppua, on olemassa vain ateismi ja usko sosialismiin. Tätä toistettiin ekaluokalta yhdeksänteen, valottaa dosentti Jari Leskinen opetuskokeilua Pirkkalassa vuosina 1973–1975.

Hankkeessa tutkittiin kokeellisen psykologian menetelmin, kuinka hyvin oppilaat omaksuivat marxilaisen maailmankatsomuksen annetun opetuksen perusteella. Tavoite oli siirtää Suomi sosialistiseen järjestelmään koulutuspolitiikan avulla.

– Pirkkala oli kiireestä kantapäähän Sdp:n kuningasprojekti. Pääarkkitehtejä olivat silloinen kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho, opetusministeri Ulf Sundqvist ja opetusministeriön kouluosaston päällikkö Voitto Kallio, Leskinen listaa.

Pirkkalan metodit perustuivat Neuvostoliiton ja Itä-Saksan marxilais-leniniläiseen kasvatuspsykologiseen tutkimukseen, jolla tavoiteltiin lapsille muodostettavaa, ”sosialistista persoonallisuutta”.

Opetuksen lisäksi oppilaille tehtiin vanhempien tietämättä maailmankuvan mittauksia. Kokeilun sisältöä junailivat niin sanotut Peto-ryhmäläiset, marxilaiset psykologit ja professorit Annika Takala, Tapio Nummenmaa sekä Juhani Karvonen.

– He laativat myös oppimateriaalin, monisteen, jonka sisältö oli kopioitu kuvia myöten neuvostoliittolaisten kirjoista Yleinen historia 1 ja 2. Suomenkieliset kirjat oli painettu Petroskoissa 1960-luvulla.

Peto-ryhmän psykologit pitivät tärkeimpinä 6–7-vuotiaita lapsia.

– Ekaluokkalaisen mieli on puhtain, hän imee kaiken kuin pesusieni.

Pirkkalan sisärenkaaseen kuului myös opetusministeriön nuorempi hallitussihteeri Pentti Arajärvi (sd.). Hän junaili kouluhallituksen suurimpiin projekteihin kuuluneelle hankkeelle rahoitusta valtion kassasta.

– Arajärvi leikkasi muilta kouluhallituksen esittämiltä tutkimusprojekteilta kymppitonnin sieltä, toisen täältä ja ne siirrettiin Pirkkalan kokeiluun.

Kansainvälinen mediakohu kehkeytyi keväällä 1975, kun 5.-luokkalaisen isä alkoi ihmetellä tyttärensä historian opetusmonistetta. Isä toimitti monisteen Aamulehden Matti Arjanteelle, joka lähetti sen pikapostina kansanedustaja Kullervo Rainiolle. Rainio teki kirjallisen kysymyksen Kalevi Sorsan hallitukselle 11.6.1975.

– Pirkkalasta kirjoitettiin kolmessa kuukaudessa yli 500 juttua. Oikeuskanslerin virasto katsoi asiaa sivusta, kunnes turkulainen erityisopettaja Tapio Holvitie lähetti oikeuskansleri Risto Leskiselle kantelun, jossa epäiltiin, että Pirkkalassa on kouluhallituksen johtamana kokeiltu opetusta, joka vastaa valtiopetoksellista toimintaa.

Tutkinta käynnistyi, mutta se rajattiin tietoisesti koskemaan vain viidennen luokan historian opetusta. Tutkintaa johti oikeuskanslerin viraston kansliapäällikkö Viljo Olavi Hakulinen.

– Toisin kuin luultiin, manipuloivaa opetusta annettiin historian lisäksi ympäristö- ja yhteiskuntaopin, maantiedon ja kansalaistaidon tunneilla. Hakulinen sanoi kuulusteltavilleen, että minä en halua tietää mistään näistä muista.

Tutkinnan lopputulemana oli huomautus vastaisuuden varalle niille kouluhallituksen jäsenille, jotka olivat Pirkkalan kokeilua ohjanneessa virkamiesryhmässä.

– Siis lievimmistä lievin. Päätöksessä ei mainittu nimiäkään, lueteltiin vain virkamiehiä tehtäviensä mukaan. Siihen se lösähti.

Leskinen jallittaa tätä nykyä itse vilpin tekijöitä Keskusrikospoliisissa, missä hän työskentelee strategisen rikosanalyysin erikoistutkijana.

– Olen ennustajaeukko. Me strategit kartoitamme lähitulevaisuuden uhka-arvioita poliisijohdolle. Krp on se kaikista vakavimman ja pahimman tutkija.

Leskisen kollegat ovat, kuten hänkin, dosentteja.

– Historiantutkijan koulutus antaa parhaimmat eväät ymmärtää, mikä on tilanne nyt ja tulevaisuudessa. Nykyään vallankumouksia tehdään kympin kännykällä. Ihmisen toiminta kun perustuu aina siihen, että pitää pikkuisen katsoa sinne peruutuspeiliin.

Palkittu tietokirjailija

Jari Leskinen s. 1965, valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopiston poliittisen historian ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti.

Lapsuus ja nuoruus Järvenpäässä, ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta 1985.

Työskentelee strategisen rikosanalyysin erikoistutkijana Keskusrikospoliisissa.

Palkittu Tieto-Finlandialla 2005 yhdessä Antti Juutilaisen kanssa teoksesta Jatkosodan pikkujättilainen.

Asuu Helsingissä vaimonsa, professori Meri Larjavaaran sekä kouluikäisten poikiensa kanssa.

Rentoutuu mökkeillen ja veneillen Saimaalla sekä vuoden 1964 Cadillacin ratissa.

Muuta: kerää kävelykeppejä eri puolilta maailmaa.

Motto: Vanhempia pitää kunnioittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat