Paikalliset

Suomalainen on urheilullisimmillaan 11-vuotiaana, 12-vuotiaat siirtyvät jo pois seuroista – mikä vähentää lasten liikuntaa?

Yhä useampi 7–9-vuotias harrastaa liikuntaa. Mutta lasten liikunta vähenee rajusti jo varhaisteini-iässä. Järvenpääläinen salibandyseura aikoo taistella tilastoja vastaan.

Järvenpääläisen salibandyseura SB-97:n E-tytöt treenaavat kahdesti viikossa, 1,5 tuntia kerrallaan. Yhdeksän kymmenestä 7–9-vuotiaasta suomalaislapsesta harrastaa liikuntaa ja määrä kasvaa yhä.

Sauvo Jylhä

KESKI-UUSIMAA | Järvenpääläisen salibandyseuran treeneissä käy huiske. SB-97:n 7–9-vuotiaat tytöt harjoittelevat kolme tuntia viikossa, puolet ajasta seuran nuorempien poikien kanssa. Valmentajina on joukko lasten isiä. Yhteisistä harjoituksista on hyötyä.

– Tytöt ovat peliälyllisesti kypsempiä, pojat pelaavat kovempaa, valmentaja Atte Rautio sanoo.

Kolmatta vuottaan pelaava tyttöjengi kilpailee nyt ensimmäistä kauttaan sarjassa. Voittoja ei ole vielä tilillä, mutta peli-ilo sen kun kasvaa.

– Henkilökohtaisesta kehityksestä ja jokaisesta onnistumisesta iloitaan, Rautio kertoo.

Yhdeksän kymmenestä 7–9-vuotiaasta harrastaa liikuntaa ja määrä kasvaa yhä. Urheilullisimmillaan suomalainen on 11-vuotiaana. Lasten liikunta vähenee kuitenkin poikkeuksellisen paljon varhaisteini-iässä, kertovat tutkimukset. Yleisin lopettamisikä seuraurheilussa on 15 vuotta. Siirtymä pois seuroista alkaa jo 12-vuotiailla.

Yksi syy siihen on raha, toinen aika. Yhä useampi urheiluseura tarjoaa ympärivuotista lajiharjoittelua ammattivalmennuksessa – ja laskuttaa sen mukaan. Ajanpuute on merkittävin syy harrastamattomuudelle, osoittaa Lasten ja nuorten vapaa aikatutkimus 2016. Toinen merkittävä syy on hinta. Vuoden 2015 nuorisobarometrissä kolmasosa nuorista kertoi jättäneensä harrastuksen aloittamatta ja viidennes kertoi keskeyttäneensä sen rahapulan vuoksi. Ongelma ei ole pieni: kierre kasvattaa entisestään Suomen isoja terveyseroja.

Lapsiperheissä on kortilla kaksi asiaa: aika ja raha.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti vuosi sitten työryhmän tekemään esityksiä liikuntaharrastamisen kustannusten alentamiseksi. Kesällä valmistunut selvitys heittää pallon kunnille ja urheiluseuroille. Se katsoo, ettei kuntien pitäisi laskuttaa lapsia liikuntapaikoista. Selvitys suosittelee kuntia myös tukemaan pienituloisten perheiden lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia.

Keravalla selvitetään nyt, voitaisiinko kaupungissa aloittaa lastensuojelutyötä joukkueurheiluun yhdistävä Icehearts-toiminta ja yläkoululaisille tarkoitettu urheiluakatemiatoiminta. Valtuuston enemmistön allekirjoittaman aloitteen takana ovat kokoomuksen valtuutetut Mikko Masalin ja liikunnanopettajana työskentelevä Esa Savenius.

Opetusministeriö: kuntien ei pitäisi laskuttaa lapsia liikuntapaikoista.

Seurojen opetusministeriö toivoo hillitsevän kustannusten nousua ja lisäävän matalan kynnyksen harrasteliikuntaa. SB-97:n E-tyttöjen salibandyjoukkueessa kynnys on matalalla, vaikka sarjassa kilpaillaankin.

– Mukaan saa tulla heti, vaikka ei olisi lajia koskaan kokeillutkaan, valmentaja Atte Rautio vakuuttaa.

Lasten suosikkilajit

7–9-vuotiaat:

1. pyöräily

2. ulkoilu/kävely

3. jalkapallo

4. uinti/uimahyppy

5. trampoliini

6. sähly

10–14-vuotiaat:

1. pyöräily

2. ulkoilu/kävely

3. jalkapallo

4. juoksu/lenkkeily

5. sähly

6. uinti/uimahyppy

15–19-vuotiaat:

1. juoksu/lenkkeily

2. kuntosali

3. pyöräily

4. ulkoilu/kävely

5. jalkapallo

6. sähly

Nuorisotutkimusverkosto: Lasten ja nuorten vapaa aikatutkimus 2016

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat