Lihansyöjäbakteeri teki porvaristakin sosialistin – hengenvaarallisesta tulehduksesta selviytynyt Sami Tamminen kertoo, miksi

Takaisin salille. Leikkaushaava kiristää vielä sen verran, ettei Sami Tammisen jalka taivu kunnolla.

Anton Soinne

Katu-uskottava leikkausarpi. Sami Tammisen jalka pelastettiin Hyvinkään sairaalassa lihansyöjäbakteerin hyökkäykseltä.

Anton Soinne

TUUSULA | – Oireet alkoivat kipuna reidessä kuntosalitreenin jälkeen, muistelee jokelalainen Sami Tamminen viime marraskuun 30. päivää.

Hänellä oli ollut punttisalilla "jalkapäivä", joten hän ajatteli reisilihaksensa revähtäneen.

Hän oli väärässä.

Harvinainen lihansyöjäbakteerin aiheuttama tulehdus olisi voinut viedä häneltä koko jalan tai jopa hengen.

Tuskantäyteisistä ja kuumehuuruisista päivistä hänellä on muistona katu-uskottava, yli puoli metriä pitkä leikkausarpi reidessä.

Tammisen kuvaillessa piinaviikkojaan hänen sanoistaan tihkuu kiitollisuus Hyvinkään sairaalan väkeä kohtaan. Vastavuoroisesti hän yritti olla hyvä potilas. Hän söi sairaalaruoankin kiltisti.

Selviytyminen hengenvaarallisesti tilasta oli emotionaalisesti vahva kokemus. Murheiden mittasuhteet muuttuivat.

– Asiat, jotka vielä marraskuussa harmittivat, tuntuvat nyt mitättömiltä.

Myös kyky katua kasvoi. Tamminen katuu ilkeitä sanojaan joitakin ihmisiä kohtaan.

– Mistä minä voin tietää, millaisia henkilökohtaisia murheita heillä on taustallaan.

Kokoomuslaisesta kunnanvaltuutetusta tuli julkisen terveydenhoidon puolustaja ja hallituksen sote-uudistuksen epäilijä.

– Meillä on nyt toimiva järjestelmä. Hoitoketju ja itse hoito ovat maailmanluokkaa. Hoitohenkilökunta on osaavaa ja tekee työtään korkealla moraalilla. Selviytymiseni oli sen ansiota.

–  Minä olin niin huonossa kunnossa, että en olisi jaksanut tehdä mitään ”hoitopaikan valintoja”, vaan minut piti hoitaa!

– Lihansyöjäbakteeri teki porvaristakin sosialistin, Tamminen hymähtää.

Ymmärsin, että tämä voi johtaa jalan amputointiin tai kuolemaan.

Palataan marras-joulukuun vaihteeseen.

"Lihasrevähtymää" seuraavana päivänä Tammisen olo oli aamusta alkaen vetämätön.

– Menin töihin, mutta ajattelin vain, että rankka syksy ja sen sellaista. Seuraavana päivänä, en pystynyt enää varaamaan jalalle.

Kaksi päivää ensioireiden jälkeen hänelle nousi yli 40 asteen kuume. Hän hakeutui päivystykseen Hyvinkäälle. Siltä istumalta hänet otettiin sairaalaan.

– Tulehdusarvoni huitelivat taivaissa. Alkoi syyllisen etsintä oikeiden antibioottien löytämiseksi. Tulehduskivut pahenivat koko ajan. Se sananmukaisesti tuntui siltä, että bakteeri söi minua. Pian siirryttiin jo morfiinin maailmaan.

– Ymmärsin, että tämä voi johtaa jalan amputointiin tai kuolemaan. Olihan se isojen asioiden käsittelyä henkisessäkin mielessä.

Joulukuun kuudentena Suomen juhliessa 100-vuotista itsenäisyyttään Sami Tamminen makasi leikkaussalissa. Ensioireiden alkamisesta oli kulunut viikko. Bakteeria ei oltu vielä tunnistettu.

– Juuri ennen leikkauksen alkamista olin hetken yksin. Itkuhan siinä pääsi. Sen perään tuli elämännälkää sisältänyt kiukkupuuska, että ei, ei tämä voi näin loppua. On lapset ja ihmisiä, jotka tarvitsevat minua ja on asioita, joita haluan tehdä.

– Lääkärit kuvailivat leikkausta sanoilla ”nostettiin mätää ylös”. Menetin reidestäni muun muassa lihaskalvon. Kaksi päivää myöhemmin tehtiin vielä toinen pienempi leikkaus.

Kuin sirkuksen parrakas nainen.

Leikkausta seuranneena päivänä Tamminen kuuli, että bakteeri on tunnistettu. Hän alkoi saada siihen tehoavaa antibioottia. Tulehduskivut alkoivat hellittää.

Diagnoosi oli kylmäävä: nekrotisoiva faskiitti.

Lihansyöjäbakteeri on sen verran harvinainen, että jotkut Hyvinkään sairaalan lääkärit tulivat vapaapäivältäänkin seuraamaan Tammisen ensimmäistä leikkausta, vaikka he olisivat voineet katsella kotona televisiosta Linnan juhlia.

– Yksi lääkäreistä vitsaili, että olin "sirkuksen parrakas nainen", jota tullaan katsomaan matkojen takaa.

– Leikkauksen jälkeen pahinta oli haavan päivittäinen puhdistaminen. Se jätettiin leikkauksessa auki. Joka päivä se avattiin ja siellä olleet sideharsot revittiin pois. Huusin suoraa huutoa. Kerran kipu vei minulta tajun.

Sairaalassa vierähti kaksi viikkoa.

– Eihän se kaunista ollut, Tamminen hymähtää tarkoittaen muun muassa luonnollisten tarpeiden tekoa alusastiaan sairaalasängyssä makuuasennossa. Kun vessaan ei pääse, niin ei pääse.

Kahden viikon sairaalahoitoa seurasi kaksi keljua viikkoa kotona. Tamminen hikoili litrakaupalla ja vatsa oli sekaisin. Sitä jaksoa hän kuvailee ”kahden viikon paskataudiksi”.

– En ole koskaan käyttänyt suolaa. Silloin söin sitä lusikalla nestehukan estämiseksi.

Leikkaushaavan hoidossa hän käy yhä Jokelan terveysasemalla. Tärkeän etapin toipumisessa hän saavutti tällä viikolla. Hän pääsi ensimmäisen kerran saunaan sitten marraskuun lopun.

Akilleen kantapää?

Koskaan ei varmuudella selvinnyt, miten Tamminen sai tappajabakteerin.

– Yhden lääkärin mukaan A-streptokokki on kurkkubakteeri, joten hänestä alkusyy oli todennäköisenä kolme viikkoa aikaisemmin sairastamani kova flunssa, jonka aikana jatkoin urheilua.

– Kaksi lääkäriä epäili kantapäähäni saamaani syvää haavaa, joka oli tullut huonoista kävelykengistä kolme päivää ennen ensioireiden alkua.

Tammisella on urheiluun ja liikuntaan niin nihilistinen suhtautuminen, että hänellä on juoksusukatkin left ja right. Kympin kävelylenkille lähtiessään hän ei kiinnittänyt jalkinevalintaan samanlaista huomiota kuin juostessa.

– Niin tai näin – kaksi opetusta: Hoida haavat ja älä urheile sairaana.

– Senkin opin, että seuraavalle maratonille en enää lähde tavoittelemaan aikaa, vaan nauttimaan.

Kuka ja mikä?

Jokelassa asuva Sami Tamminen, 40, on Järvenpään lukion yhteiskuntaopin ja historian opettaja ja Tuusulan kokoomuksen kunnanvaltuutettu.

Neljä vuotta sitten uuden elämän terveellisine elämäntapoineen aloittaneen Tammisen harvinaisen tulehduksen diagnoosi oli nekrotisoiva faskiitti. Se alkaa yleensä haavasta.

Se on A-streptokokkibakteerin aiheuttama pehmytkudoksissa etenevä tulehdus, jossa kuolleisuus on hyvälläkin hoidolla 10-15 prosenttia (Wikipedia).

Written by:

Heikki Santavuori

Ota yhteyttä