Paikalliset

Työtä, turismia ja talouskasvua – Helsinki–Tallinna-tunnelilla olisi isoja vaikutuksia Keski-Uudellemaalle

Helsinki–Tallinna-tunneli kytkisi Keski-Uudenmaan noin kolmen miljoonan asukkaan metropolialueen vaikutuspiiriin Suomenlahdella.

– Helsinki-Tallinna-rautatien tavaraliikenteen pääteasema olisi Suomen päässä pari kilometriä tästä Focus-alueen suuntaan, jos hanke etenee Tuusulan toivomalla tavalla, sanovat Tuusulan kuntakehityslautakuntaa johtava apulaispormestari Mika Mäki-Kuhna (oikealla) ja Tuusulan kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen Lemminkäisen kallioiden päällä Tuusulan Maantiekylässä.

Sauvo Jylhä

KESKI-UUSIMAA | Kuvittele, että voisit suhauttaa junalla töihin Tallinnaan tunnissa Keravalta. Tai hypätä junan kyytiin myös Hyrylästä. Ja matkustaa kiskoja pitkin Helsingistä Tallinnaan puolessa tunnissa.

Kuvitelma voi olla totta reilun 20 vuoden päästä, jos Helsinki–Tallinna-tunnelista tulee totta.

Maailman pisin merenalainen rautatietunneli tekisi Uudestamaasta monella tapaa uuden maan. Mutta miten?

Kysyimme asiaa Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtajalta Merja Vikman-Kanervalta, Tuusulan kuntakehitysjohtajalta Marko Härköseltä ja Tuusulan kuntakehitystä johtavalta apulaispormestarilta Mika Mäki-Kuhnalta. Tunneliyhteydellä olisi ainakin viisi isoa vaikutusta.

1 Pendelöinti helpottuu ja lisääntyy

On vuosi 2040. Helsingistä pendelöidään Tallinnaan puolessa tunnissa 92 kilometrin pituista rautatietunnelia pitkin. Kyseessä on maailman pisin merenalainen rautatietunneli. Lontoon Pariisiin yhdistävä kanaalitunneli on pituudeltaan vain noin puolet, 50 kilometriä.

– Tunneliyhteys avaisi työntekijöille ja yrityksille ihan uusia mahdollisuuksia, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva sanoo.

Suomenlahdelle syntyisi kolmen miljoonan asukkaan liikkuvan työvoiman alue.

Jos tunneli kytkettäisiin liikenteelle tänään, Suomenlahdelle syntyisi noin kolmen miljoonan asukkaan liikkuvan työvoiman alue, jolla työmatkan pituutta mitattaisiin ajassa, ei kilometreissä.

– Uudellamaalla on 1,6 miljoonaa asukasta ja Tallinnan seudulla toinen miljoona. Tunnelista hyötyisivät niin bisnes kuin työntekijät, Vikman-Kanerva sanoo.

– Aika on ihmisille yhä tärkeämpää. Puolessa tunnissa et pääse Helsingin seudulla nyt kovinkaan kauas, Vikman-Kanerva huomauttaa.

– Mutta ajattele, jos puolen tunnin päässä avautuisi kokonaan toinen markkina-alue, jolla voisit käydä töissä. Tai etsiä töitä tai työntekijöitä.

2 Matkailu helpottuu ja lisääntyy

Kesä 2040. Turistibussi poikineen suhaa Tuusulanjärveä ympäri. Kyydissä on paitsi aasialaisia Suomi-faneja myös keskieurooppalaisia luonto- ja kulttuurimatkailijoita.

Helsingin ja Tallinnan välinen rautatieyhteys lisäisi paitsi työmatkapendelöintiä myös turismia.

– Uskomme vahvasti siihen, että Helsinki–Tallinna-tunneli lisäisi matkailua Suomessa, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva sanoo.

Huviristeilyt Tallinnaan eivät vähene. Kiskoliikenne ei uhkaa Suomelle ja Virolle merkittävää laivaliikennettä, vaan tuo lisää turisteja molempiin maihin.

– Varustamot suhtautuvat tunnelihankkeeseen myönteisesti, koska nykyarvioiden mukaan matkustajien määrä laivoilla kasvaisi myös, Vikman-Kanerva sanoo.

– Rautatieyhteys tarjoaisi varustamoille päinvastoin uusia mahdollisuuksia, kun Riiasta tai Vilnasta pääsisi junalla laivaan.

Helsingistä pääsisi Tallinnaan puolessa tunnissa – töihin tai huvimatkalle.

Se vaatii Tallinnan Varsovaan ja edelleen Berliiniin yhdistävän Rail Baltican eli Baltian maiden pikajunaradan toteuttamista. Radan toivotaan valmistuvan vuonna 2030. Sen jälkeen Helsingistäkin suhauttaisi junalla Berliiniin.

– Ja siitä edelleen muualle Keski-Eurooppaan, Vikman-Kanerva sanoo.

3 Tuusulanjärvi on tunnettu matkailukohde

Tuusulanjärvi on alle 10 minuutin päässä Helsinki–Vantaan lentokentältä.

Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin lisäksi Uudellamaalla toivotaan nyt myös toista raideyhteyttä: lentorataa. Helsinki–Vantaan lentoaseman kaukojunaverkkoon kytkevä lentorata voisi tuoda myös Tuusulanjärveä lähemmäs Helsinki–Vantaan yli 18 miljoonaa vuosittaista (2017) matkailijaa.

Tuusulanjärven matkailu on jo nosteessa.

Matkailijoiden määrä kasvaa nyt kovaa vauhtia Tuusulan etupihalla Helsinki–Vantaalla. 20 miljoonan matkailijan raja ylittyy jo vuonna 2019, ja tulevaisuudessa matkailijoita on vuosittain 30 miljoonaa, lentokenttäyhtiö Finavia arvioi.

Tuusulanjärven matkailu on sekin nosteessa. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Keski-Uudellamaalla peräti 66,7 prosenttia vuoden 2016 alkupuolella – siis tammi–huhtikuun pimeinä kuukausina.

Tuusulanjärven matkailun suurin haaste on saavutettavuus, kertoi Tuusulanjärven Matkailu ry:n toiminnanjohtaja Marjo Ranta-Irwin tasan vuosi sitten Keski-Uusimaalle (K-U 24.2.2017).

Vuodessa on tapahtunut paljon. Tuusula on nyt HSL:n jäsen, ja parhaillaan Tuusula ja Järvenpää kilpailuttavat bussipalvelua, jolla turistit voisivat suhata Tuusulanjärvellä maksutta jo ensi kesänä.

Hyrylän asemalta suhauttaisi lentokentälle 10 minuutissa.

Tuusulan ei pidä tyytyä yksin eurooppalaisiin turisteihin, katsoo sijoittaja, kasvuyritysten neuvonantaja ja rahaa omaan Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeeseensa keräävä Peter Vesterbacka.

– Jos kiinalaisille saa myytyä Tuusulanjärven niin, että täällä voi kulkea vapaasti luonnossa ja vaikka kalastaa, niin ei tarvitse miettiä, tuleeko tänne ketään.

– Tulee ja paljon. Teillä on täällä ylivoimainen sijainti, Vesterbacka sanoi Keski-Uusimaassa vuosi sitten (K-U 24.2.2017).

Ylivoimainen sijainti tarkoittaa sitä, että Tuusula sijaitsee maailman parhaimmaksi useaan otteeseen arvioidun lentoaseman kyljessä.

Ajomatka autolla Tuusulanjärven eteläkärkeen Hyrylään kestää nyt 20 minuuttia. Vuonna 2030 enää puolet siitä, jos Tuusula saa lentoradalle aseman Hyrylään.

– Se avaisi luontevan reitin myös matkailijoiden määrän kasvulle, Tuusulan kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen sanoo.

Tuusula lobbaa nyt raideliikenteen saamisesta Hyrylään.

Tuusulan pormestari Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja Ruut Sjöblom sekä valtuutettu, kansanedustaja Antti Kaikkonen keskustelivat asiasta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa eduskunnassa äskettäin.

Tuusulan haaveet uudesta juna-asemasta eivät ole nykysuunnitelmien mukaisia, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva katsoo.

– Näillä näkymin Hyrylään ei ole tulossa omaa asemaa, Vikman-Kanerva sanoo.

4 Tuusulaan muuttaa lisää yrityksiä ja asukkaita

Kansainvälisesti tunnettu yrityspuisto Focus vetää Tuusulaan yhä uusia yrityksiä ja asukkaita.

Helsinki–Tallinna-tunnelilla olisi Keski-Uudellamaalla suurin vaikutus Tuusulaan ja siellä elinkeinotoimintaan – jos oletetaan, että Tuusula saisi tunnelin tavaraliikenteen terminaalin.

– Tunneli siirtäisi talouden painopistettä ja työpaikkoja Tuusulan etelärajalle, ja Tuusulaa lähemmäs pääkaupunkiseudun ydintä, Tuusulan kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen sanoo.

Tuusulaan kehittyisi ison luokan logistiikkaympäristö.

– Se piristäisi varmasti huomattavasti myös Hyrylän keskustan kehittymistä. Työpaikkojen keskittyminen lentoaseman ympärille nostaisi Tuusulan haluttavuutta asuinpaikkana, Härkönen sanoo.

Samaa mieltä on Tuusulan kuntakehitystä johtava apulaispormestari Mika Mäki-Kuhna.

– Tuusulan asukasmäärä lähtisi kasvuun, Mäki-Kuhna sanoo.

Vaikutukset olisivat sitäkin isommat, jos Hyrylä saisi lentoradan aseman.

– Sillä olisi jo todella suuret vaikutukset Hyrylän vetovoimalle, Mäki-Kuhna sanoo.

– Maankäyttö tiivistyisi Tuusulassa todennäköisesti aseman ympärille, Härkönen arvioi.

Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin tavaraliikenteen terminaali toisi Tuusulaan paitsi työpaikkoja myös paremmat maantieyhteydet.

– Terminaali antaisi lisäperusteita Kehä IV:n toteuttamiselle, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva sanoo.

Juuri tämä oli Tuusulan johdon ykköstoive liikenneministeri Bernerille kahden viikon takaisessa tapaamisessa: kolmos- ja nelostiet yhdistävän uuden poikittaisyhteyden eli Kehä IV:n suunnittelu olisi syytä käynnistää Tuusulanväylän ja kolmostien välillä.

Helsinki–Tallinna-tunnelin ja sen Tuusulaan sijoittuvan tavaraliikenteen terminaalin rakentamisessa on monta muttaa, joista yksi on Nurmijärvi.

– Tavaraliikenteen terminaali sijoittuisi todennäköisesti Tuusulan tai Nurmijärven alueelle. Sen tarkemmin sijaintia ei ole vielä tutkittu, Merja Vikman-Kanerva huomauttaa.

5 Suomen talous kasvaa

Uusimaa on kokoluokassaan maailman paras kansainvälisten sijoitusten kohde.

Liikennehankkeena Helsinki–Tallinna-rautatieyhteys ei ole kannattava. Tunnelin tärkein vaikutus on se, että se mahdollistaisi asukasluvultaan nykymäärissä reilun miljoonan asukkaan kaksoiskaupungin syntymisen Suomenlahdelle. Kaksoiskaupungin välittömässä vaikutuspiirissä olisi tällä hetkellä noin kolme miljoonaa Uudenmaan ja Harjun maakunnan asukasta.

– Kaksoiskaupungin syntymisen vaikutukset olisivat kauaskantoisia, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva sanoo.

– Vaikutukset olisivat mahdollisesti samantapaisia kuin Kööpenhaminassa ja etenkin Malmössä, jonka seudulle Juutinrauman sillan rakentaminen toi vahvaa buustia.

Kursiivilla olevat lauseet ovat mahdollisia tulevaisuudenkuvauksia, eivät tarkkoja arvioita eivätkä kuvauksia nykytilasta.

Tunnelihankkeita on kaksi

Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeita on kaksi.

Niistä virallinen, 7.2. esitelty FinEst Link on Helsingin, Tallinnan, Viron ja Suomen liikenneministeriöiden sekä Uudenmaan ja Harjun maakuntien hanke.

Toista vetää sijoittaja Peter Vesterbacka.

FinEst Linkin selvityksessä liikenne alkaisi vuonna 2040. Vesterbackan mukaan jo 2025.

FinEst Link maksaisi 16 miljardia euroa, Vesterbackan tunneli 15 miljardia euroa.

FinEst Linkin rahoittaisi yhteiskunta eli Suomi, Viro ja EU. Vesterbackan tunnelin maksaisi liike-elämä – pääosin kiinalaiset.

Vesterbackan hankkeesta julkaistaan lisää tietoa 27.2.2018 Uudenmaan liiton verkkosivuilla.

Heitä haastateltiin:

Merja Vikman-Kanerva: Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja. Työskennellyt aiemmin kaavoitusjohtajana Mäntsälässä, maankäyttöjohtajana Keravalla ja kehitysjohtajana Nurmijärvellä.

Marko Härkönen: Tuusulan kuntakehitysjohtaja. Työskennellyt aiemmin Helsingin keskustan kehittämisprojektin johdossa.

Mika Mäki-Kuhna: Tuusulan kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja (apulaispormestari). Rakennusalan yrittäjä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat