Viikko

Toimittajalta: Musiikkia meille entisille nuorille

Radiossa on ohjelma, jonka nimi on Entisten nuorten sävellahja. Tunnustan, että kuuntelen sitä silloin tällöin, jos satun sen aikaan olemaan radion kuuntelulle otollisessa tilanteessa. Minun tapauksessani se tarkoittaa useimmiten autossa istumista. Yksin ajaessa on kiva kuunnella jotakin.

Enskaa kuuntelen ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen on hyvin käytännöllinen: se tulee sopivaan aikaan. Toinen syy menee jonnekin nostalgian maastoihin. Ohjelman nimi ja formaatti muistuttavat Nuorten sävellahjasta, jota kuunneltiin silloin kauan sitten, kun minun ikäluokkani ei vielä ollut entisiä nuoria. Musiikkikin on osin tuttua siltä ajalta, vaikka en nuorena varsinaisesti musiikista ollutkaan kiinnostunut.

Enskan antia ovat myös ihmisten viestit, soitettavaan musiikkiin liittyvät kertomukset ja puhelut.

Kuuntelijoiden juttuja, jotka liittyvät johonkin tiettyyn sävelteokseen, olen useasti kuunnellut myös Kadonnen levyn metsästäjistä. Se ohjelma on musiikkitarjonnaltaan yllätyksellinen, vaikka vanhoja kiekkoja pyöritteleekin. Usein ne ovat sellaisia, jotka kuulen ensi kertaa. Kappaleen lisäksi esittäjäkin on usein uusi tuttavuus, jonka olemassaolostakaan en ole tiennyt.

Iso osa kuulijoiden toivomasta soitannosta menee reippaasti minun musiikkimakuni ulkopuolelle. Positiivisia yllätyksiä on tullut vastaan – ja ihan päinvastaisia myös. En silti kiiruhda vaihtamaan kanavaa edes silloin, kun kaiuttimista tunkee sellaista, minkä olisin toivonut pysyvänkin kadoksissa. Ehkä seuraava taas kiinnostaa, Usein juuri niin käykin.

Silloin, kun vanhojen biisien kiintiö täytyy, sukellan joko tuoreempaan tai sitten oikein vanhaan. Onneksi musiikkia on tehty niin paljon, ja niin monen sorttista. On missä seikkailla.

JAN PIPPINGSKÖLD

[email protected]

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat