Viikko

Toimittajalta: Nuorten opastajat samalle polulle

– Kuka se Jasun sossu on? Taas menee älyttömästi aikaa hukkaan.

Ohjasin työkseni parikymmentä vuotta yläkoululaisia ja olen itsekin sanonut nuo ajatukset harmitellen.

Vuosiin mahtui monta oppilaspalaveria. Usein turhautti, kun koulu ja sosiaalitoimi olivat niin kaukana toisistaan.

Molemmilla tahoilla yritetään tehdä hyvää nuoren parhaaksi. Silti yhä kuljetaan rinnakkain, mutta ei samalla polulla. Polkujen välissä Jasu ei tiedä, mitä tehdä – tai käyttää sumeilematta tilannetta hyväkseen omiin tarkoituksiinsa.

Homma venyy, nuoren ongelmat kriisiytyvät, ja sitten ollaankin korjaamassa kalliisti vahinkoa sijoituksella. Syrjäytymisen tie on vaarallisen lähellä.

Voisiko yhteiskunnan tuki tavoittaa nuoren nopeammin? Voisiko moniammatillisuutta yhä lisätä. Voitaisiinko päätökset tarvittavien toimien tekemiseksi tehdä joutuisammin?

Minusta voisi.

Nuorten sosiaalitoimi voisi muuttaa kouluun. Sinne, mistä nuoret joka päivä tavoittaa. Myös perhettä voisi tällä tavoin yhteistoimin paremmin tukea.

Nyt ennakoivaa sosiaalityötä tekee kuraattori, mutta hänellä ei ole päätösvaltaa. Sosiaalitoimi toisi kouluun vahvuutensa ja nopeutta. Välitön keskustelu asioista olisi mahdollista. Ai yksityisyydensuoja? Vaitiolovelvollisuus on olemassa. Uskon, että lainsäätäjän tarkoitus ei ole tyrmätä aikuisten ammattilaisten rajattua keskustelua nuoren elämän parantamiseksi.

Mitäpä siis, jos koulusta tulisi paikka, jossa satsataan nuoren hyvään elämiseen kokonaisuutena? Kouluissa on jo harrastustoimintaa. Eikö sinne, missä nuoret ovat, voisi tuoda terveydenhoito-, kuraattori- ja psykologipalveluiden lisäksi sosiaalityötäkin?

Voisihan sitä ainakin kokeilla.

Eeva Karvinen

Kirjoittaja on Viikkouutisten toimittaja.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat