Viikko

Sairaus pistää bileet pystyyn – Joka viikko 40 saa diagonoosin

Joulukuun ensimmäisellä viikolla vietetään vuosittaista IBD-viikkoa. Suolistosairaudet lisääntyvät Suomessa vauhdilla.

Satu Rusanen työskentelee hyvinvointivalmentajana. Kun suolistosairauden akuuttivaihe iskee päälle, hän vähentää töitä ja keskittyy entistä enemmän omaan hyvinvointiin.

Mari Mäkinen

JÄRVENPÄÄ | Järvenpääläinen Satu Rusanen, 45, sairastui ärhäkkääseen colitis ulcerosa -suolistosairauteen reilu parikymmentä vuotta sitten. Teini-iässä tulivat vatsakivut, jotka laitettiin laktoosi-intoleranssin piikkiin. Parikymppisenä alkoi kuumeilu, veriripuli, huono olo ja väsymys. Kampaajaksi valmistunut Rusanen teki asiakkailleen permanentteja ja vietti aineiden vaikutusajan joko tiskin alle käpertyneenä tai vessassa istuen

– Lääkäri diagnosoi peräpukamat ja patisteli takaisin töihin. En voinut syödä, sillä kaikki ruoka aiheutti hirvittävät kivut. Painoin lopulta enää 36 kiloa ja hoipuin eteenpäin anorektikolta näyttäen, Rusanen muistelee.

Lopulta tähystys paljasti sairauden. Rusanen sai järkytyksekseen kuulla, että hän tulee olemaan sairas aina, syömään loppuelämän lääkkeitä ja luultavasti hänelle tehtäisiin avanne.

– Esitteet kouraan ja kotiin, Rusanen kuvailee silloista tyyliä.

Hän sai lääkkeet, mutta tulehdus ei hellittänyt. Avannetta hän ei koskaan tarvinnut.

– Jouduin syömään niin paljon kortisonia, että luuni haurastuivat ja kipsissä oli milloin mikäkin paikka.

Päivittäisten lääkkeiden määrä oli valtava. Hän alkoi miettiä, voisiko lääkkeiden rinnalla hoitaa itseään myös muilla tavoin. Rusanen helpotti työtakkaansa ja rukkasi ruokavalion uusiksi. Personal trainerin töitä kampaajauran jälkeen tehnyt Rusanen oli työssään perehtynyt laajasti myös ravitsemukseen.

– Siivosin ruokavaliostani pois turhat sokerit. Syön nyt puhdasta ruokaa, johon kuuluu paljon kuitua, kasviksia ja riittävästi proteiinia. Liikunta ja vesi ovat tärkeässä roolissa. Lisäravinteina nautin muun muassa maitohappobakteereita ja ruoansulatusentsyymejä sekä omega-3-rasvahappoja.

Useamman vuoden elimistössä jyllännyt tulehdus alkoi helpottaa.

Vuosien ajan sairaus hallitsi elämää 12 kuukautta vuodessa. Nyt oireet iskevät päälle enää muutaman vuoden välein. Silloin ne kestävät aina tasan 2,5 kuukautta. Sairaus aktivoituu yleensä, kun elämässä tapahtuu jotakin yllättävää ja raskasta.

– Silloin siivoan kalenterin, jätän pois tiettyjä ruoka-aineita ja keskityn itsestäni huolehtimiseen.

Kun tulehdus alkaa, Rusanen tuntee, miten se kytee ensin hetken.

– Sitten se pistää bileet pystyyn oikein huolella. Sen jälkeen tulee kuoppavaihe, jolloin ryven itsesäälissä. Sitä kestää pari viikkoa, mutta siitä alkaa toipuminen, Rusanen kuvailee sairautensa aktiivivaiheen etenemistä.

Hän iloitsee siitä, että suolistosairauksista puhutaan jo melko avoimesti. Avoin keskustelu lisää tietoa ja ymmärrystä.

– Minua syyllistettiin aikanaan siitä, että olin syönyt huonosti tai tehnyt liikaa töitä ja siksi sairastuin.

Joka viikko lähes 40 suomalaista saa IBD-diagnoosin. Heille Rusasella on viesti.

– Puhukaa asiasta. Hakekaa vertaistukea, sillä vain saman kokenut tietää tarkkaan, mistä on kyse. Itse uskon vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin koululääketieteen rinnalla, hyvinvointialan yrittäjä toteaa.

IBD

Tulehduksellisista suolistosairauksista, Crohnin tauti ja colitis ulcerosa, käytetään yleisesti lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases).

IBD yleistyy voimakkaasti. Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 sairastunutta. Vuosittain yli 2 000 saa diagnoosin. Sairauden esiintyvyys on maassamme yksi maailman suurimpia.

IBD:n syytä ei vielä tiedetä. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin. Puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Keski-Uusimaa uudistuu

Tilaa entistä monipuolisempi verkkopalvelumme tarjoushintaan

VerkkoPlus 3kk vain 8,90 e/kk

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat