Viikko

Maustinleipään tarvitaan imeliä

JOULU Nimet voivat muuttua, mutta joulun herkuilla on pitkät perinteet.

Maustekakut ovat joulun ajan suosikkeja, Tuija Keskinen kertoo.

Jan Pippingsköld

Jouluna syödään perinteisesti, senhän me tiesimme. Mutta miten pitkät perinteet laatikoilla ja pipareilla on, sitä ei aina tule ajatelleeksi.

Yli sadan vuoden näkökulman leivonnaisiin saa, kun Lottamkanttiinin emäntä Tuija Keskinen esittelee iso-isoäitinsä Tilda Hattaran reseptikirjaa vuodelta 1907. Presidentin rouvan piparkakut, pähkinäkakku, mausteinen leipä. Monet resepteistä kuulostavat kovin tutuilta.

Jouluna ei nuukailtu.

– Niissä ei käytetty mitään kummallisia aineksia, vaan perusraaka-aineita, joita saa nykyäänkin tavallisista kaupoista. Silloin ei tehty ihan pieniä annoksia, koska väkeä oli pöydässä paljon, Tuija Keskinen kertoo esitellessään reseptejä.

Viime vuosisadan alun reseptikirjaan käsin kirjoitetut ohjeet eivät varmaan olleet uusia silloinkaan, joten tuttuja leivonnaisia on tehty samankaltaisina pitkään. Monenlaisten mausteiden ja kuivattujen hedelmien käyttö oli tuttua, ja niitä oli Suomeen tuotu kauppareittejä pitkin vuosisadat.

– Jo keskiajalla oli hienoja pitoja ja monenlaiset herkut.

Ruuanlaitossa ja leipomisessa ainekset käytettiin tarkkaan ja niiden valmistelussa ja ruuan tekemisessä meni aikaa. Sitä ei nähty ylimääräisenä vaivannäkönä vaan se kuului asiaan.

– Jouluna haluttiin tehdä hyvää hyvistä aineksista.

– Niin me teemme nykyäänkin. Käytämme hyviä raaka-aineita, laatikoissa on voita ja kermaa. Ne ovat makumatka lapsuuden ruokamuistoihin, Tuija Keskinen tuumaa

Yksi tänäänkin tuttu leivonnainen on mausteinen, makea leipä. Tuija Keskisen iso-isoäidin resepteissä se on nimeltään Maustinleipä. Sen ainekset ovat tuttuja tämän päivän leipojillekin, yhtä nimeä ehkä lukuun ottamatta. Imeliä tarvitaan sata grammaa. Keskinen selittää, että imelät ovat kuivattuja hedelmiä tai ehkä rusinoita, jotka antavat leipään makean maun.

– Kymmenen pennin hiiva on ollut silloin yhtä tuttu kuin meille on 50 gramman hiivapala, hän sanoo toisesta välttämättömästä ainesosasta. Se ei ole ihan selvillä, minkä verran hiivaa 10 pennillä sai vuonna 1907.

Ruokakulttuuri on toki vaihdellut aikakausien mukaan.

– Sotavuodet lamaannuttivat ruokakulttuuria, koska raaka-aineista oli pulaa.

Lottamuseolla on tallennettu paljon vaikeiden aikojen ruokareseptejä ja julkaistu niitä.

Lottakanttiini Tuusulassa myy joulun alla muun muassa laatikoita ja leivonnaisiakotiin vietäväksi. Perinteisiä suosikkeja ovat hedelmäiset maustekakut, tuttuna esimerkkinä englantilainen maustekakku.

Perinteisiä reseptejä myös tuuunataan uuteen asuun, mutta ei muuteta liikaa. Tiikerikakkuunkin on tuotu jouluinen twisti ja väri; se on puolukkatiikeri.

– Tutusta näkkäristämme on myös kuminansiemenillä maustettu jouluinen versio.

– Glögitiivisteellä saa helposti jouluisen maun vaikka omaan omenamehuun, Tuija Keskinen vinkkaa.

Lottakanttiini on auki 20.12 asti. Joulutauon jälkeen se avaa ovensa 2.1.

Maustinleipä

2 litraa vettä

650 grammaa ruisjauhoja

1,5 kiloa ruislestyjä

1 kilo nisujauhoja

100 grammaa imeliä

1 ruokalusikallinen fenkolia

saman verran aniksia

2 ruokalusikallista suolaa

3 kappaletta pomeranssinkuoria

10 pennin hiiva

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat