Viikko

Nahkelan kansakoulusta kuvin ja sanoin

KIRJA Terttu Kivelä jatkaa Tuusulalaisen elämän kartoittamista.

Pieni kansakoulukirja kertoo Terttu Kivelän vuosista Nahkelan alakansakoulussa, koulun ihmisistä ja tapahtumista.

Sauvo Jylhä

Tuusulalaisen Terttu Kivelän Pieni kansakoulukirja ilmestyy ensi viikolla. Viime syksynä hän julkaisi Pienen kirkkokirjan, jossa hän kertoi muistoja kirkkomatkoista Tuusulan kirkkoon, Nahkelan penkkiin. Nyt hän jatkaa saman tutun ja rakkaan maiseman kartoittamista, kun aiheena on Nahkelan kansakoulu, sen ihmiset ja tapahtumat.

Pienen kansakoulukirjan alaotsikkona on Terttu Kivelän ensimmäiset kouluvuodet 1853-57 Nahkelan alakansakoulussa.

Syyskuun ensimmäinen päivä vuonna 1953 oli Terttu Kivelän ensimmäinen koulupäivä. Koulunkäynnin hän aloitti kuusivuotiaana, koska oli syntynyt loppuvuodesta.

– Ensimmäisellä luokalla vuonna 1953 aloitti kanssani 12 oppilasta. Suurta määrää ihmeteltiin kovasti, mutta siihen oli painava syy: isät olivat palanneet sodasta, suuriin ikäluokkiin kuuluva Kivelä kertoo kirjassaan.

Ensimmäisistä hämmentävistä koulumuistoista tarina etenee tekstin, vanhojen valokuvien ja Kivelän omien piirrosten kuljettamana läpi kouluvuosien. Koulua käytiin niin, että samassa luokkahuoneessa opiskeli kolme vuosiluokkaa. Kun opettaja opetti yhtä, kaksi muuta tekivät hiljaisia tehtäviä. Kuri oli ankara.

Jo ensimmäisellä luokalla opettaja kiinnitti huomiota oppilaansa piirtämistaitoon. Piirtäminen onkin ollut Kivelälle läpi elämän tärkeä asia. Kiinnostus kuvataiteeseen vei hänet kuvaamataidon opettajan ammattiin, josta hän nyt on jo eläkkeellä. kuvien tekeminen jatkuu edelleen.

Kouluruokailukin poikkesi melko lailla nykyisestä: Koulun keittäjä valmisti ruuan yläkoulun keittiössä ja pyöräili alakoululle keittotonkka pyörän sarvessa keikkuen. Ruoka syötiin pulpeteissa, ja niillä oli käsityötunnilla tehty "ruokaliina".

– Leipä ja maitopullo tuotiin kotoa, koska lähes kaikkien kotona oli karjaa.

– Voimistelusta muistan "kärpäskävelyn" selällään pulpetin päällä maaten ja jalat kohti kattoa sätkien, Terttu Kivellä muistelee kirjassaan.

Koulun piha oli pieni, varsinkin kun pelattiin neljää maalia. Pallo ei aina pysynyt pihalla, vaan lensi tien yli ojaan tai jopa Majamäen pihaan asti.

Vaikka kuri oli koulussa ankara, välillä hassuteltiinkin. Opettaja Jalmari Mäkelän aikana koulussa vietettiin syksyisin Jaskanpäiviä. Olivatko ne nimi- vai syntymäpäivät, ei Terttu Kivelälle selvinnyt.

Joskus 1930-luvulla pojille annettiin lupa tuoda paukkuja kouluun Jaskanpäiväksi. Paukusta tulikin sen verran jytky, että iso musa lensi Häklin navetan katosta läpi.

– Pojat eivät saaneet rangaistusta, ja opettaja meni vikkelästi neuvottelemaan vahingosta naapurin kanssa.

Jalmari Mäkelä oli Terttu Kivelän isän ja tädin opettajana 1920- ja 30-luvuilla.

– Hän oli minun opettajanani vain yhden vuoden ennen eläkkeelle siirtymistään 1957, Terttu Kivelä muistelee.

– Hänen ansiostaan innostuin uskonnosta ja historiasta. Mäkelä ilmeisesti huomasi innostukseni koulunkäyntiin ja lähetti kotiin sanan, että minut pitäisi lähettää oppikouluun.

Pienen kirkkokirjan ja Pienen kansakoulukirjan jälkeen suunnitteilla on uusi teos. Pieni matkakirja kertoo Terttu Kivelän ulkomaanmatkojen kohteista, paikoista joissa hän on piirtänyt.

Array

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat