Paikalliset

Voiko alaa vaihtaa jo liian helposti, vai onko se kaikkien etu? – Yhdessä viikonlopussa alaa vaihtanut opiskelija: "Harva tietää, mitä haluaa tehdä yläasteen jälkeen"

Ada Sandellin mukaan vaivaton vaihtaminen kannustaa nuorta löytämään oman alan.

Anton Soinne

Hakupalvelut vastaavat monesta. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda tarjoaa opetusta nimittäin yhteensä 11 toimipisteessä, jotka sijaitsevat Järvenpäässä, Tuusulassa, Keravalla, Nurmijärvellä, Sipoossa, Pasilassa ja Mäntsälässä.

Siispä Keudan hakupalveluissa työskentelevä tiimiesimies Tuire Aikio, jos kuka tietää, millainen on Keudaan hakevien nykytilanne.

Takavuosina ammatillista koulutusta on nälvitty suurista keskeyttäjämääristä. Yhä on toki heitä, jotka haluavat keskeyttää opintonsa kokonaan, mutta Aikion mukaan nuo määrät ovat olleet merkittävässä laskussa.

– Tästä kiittäminen on sisäistä palveluohjausmalliamme, joka on ollut noin vuoden käytössä, Aikio kertoo.

 

Nimihirviö tarkoittaa käytännössä, että opiskelija voi halutessaan missä tahansa opintojensa vaiheessa siirtyä opinto-ohjaajan tapaamisen kautta opiskelemaan toista alaa.

– Sanotaan vaikka, että joku aloittaa opiskelemaan liiketaloutta ja haluaakin vaihtaa kokiksi. Siihen ei ole mitään esteitä, ja se onnistuu ilman monimutkaisia paperihakemuksia, Aikio avaa.

Alaa vaihtavalle jää aina jotain käteen jo käydyistä opinnoista.

– Tutkintojen yhteiset osat voi aina hyväksilukea. Lisäksi yhden tutkinnon osan saa sisällyttää mistä tahansa tutkinnosta toiseen tutkintoon, Aikio jatkaa.

Yksi selkeä koulutusten ryhmä, jossa opiskelu keskeytetään tai vaihdetaan toiseen alaan on paljon fyysistä työtä sisältävät alat. Konkreettisena esimerkkinä Aikio mainitsee kokin ammatin.

– Monelle kokin työn fyysisyys tulee yllätyksenä. Koko päivä ollaan jaloilla ja pitää jaksaa nostaa raskaita kattiloita kerta toisensa jälkeen. Päivän mittaan keittiössä voi tulla aika kuuma, eikä vartin kahvitauolle noin vain lähdetä, kun ruokatilauksia tulee, hän perustelee.

Keravan toimipisteellä opiskelee alaa vaihtanut Ada Sandell. Hän tuli Keudalle kosmetologiopiskelijaksi, mutta vaihtoi merkonomien puolelle.

Syy tarpeelle vaihtaa syntyi alavalinnasta, joka ei tuntunut omalta.

– Yhteishaku oli stressaava. Laitoin vaan aloja ylös, jotta saisin hakemuksen täytetty. Heti, kun koulut alkoi niin aloin vatvomaan, että tein väärän valinnan, Sandell taustoittaa.

Hän suuntasi välittömästi koulun alkaessa opinto-ohjaajan juttusille alanvaihto mielessä.

– Aika helppo juttu se vaihtaminen oikeastaan oli. Keudan sisällä vaihtaessa ei tarvitse luoda uusia tunnareita. Ei ollut mitään papereilla sähläämistä, vaan opon kanssa juteltiin ja hän hoiti asian, Sandell kuvaa.

 

Viimeisin keskustelu opinto-ohjaajan ja opiskelijan välillä oli viime perjantaina. Heti seuraavana maanantaina kouluun suuntasi uusi onnellinen merkonomiopiskelija.

Sandell myöntää nykyisen systeemin olevan yllättävän helppo, mutta näkee sen suurena etuna, kun puhutaan nuorista.

– Harva tietää, mitä haluaa tehdä yläasteen jälkeen ja yhteishaussa pitää tehdä päätöksiä äkkiä.

– Vaikka päätyy väärälle alalle, ei välttämättä jaksa käydä pitkää ja monimutkaista prosessia, vaan tyytyy siihen, mihin on päätynyt. On tärkeää, että tiedetään opon hoitavan suurimman työn, Sandell pohtii.

Alanvaihtoa testannut opiskelija uskoo, että nykyinen systeemi kannustaa nuoria heitä oikeasti kiinnostaville aloille.

Lakimuutos henkilökohtaisti koulunkäyntiä

Nykyään joustava opiskelu huomioi erilaiset tarpeet

Vuoden 2018 alussa tuli voimaan uusi laki ammatillisesta koulutuksesta

Tavoitteena on huomioida eri tilanteissa olevien opiskelijoiden tarpeet, tunnustaa vanha osaaminen ja tarjota välineet jatkuvaan oppimiseen

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota tutkinnon tai tutkinnon osien suoritusmahdollisuus ilman tutkintokoulutukseen osallistumista

Näin huomioidaan uusien ja vanhojen opiskelijoiden tarpeet, oli kyse sitten tutkinnon osista tai kokonaisuuksista

Esimerkiksi työpaikan kautta oppisopimuksella saatu osaaminen on helpompi aikatauluttaa, sillä minimiaikaa oppisopimuksen kestolle ei ole

Ennen lakimuutosta opiskelijan oli sitouduttava minimissään neljäksi kuukaudeksi yhteen työpaikkaan, mikä hankaloitti joillakin opintojen ajoittamista varsinkin tutkinnon osia suoritettaessa

Tämä on olennaista, sillä lakimuutoksen yksi painopiste on nimenomaan korostaa osaamisen yhteyttä oikeisiin työtehtäviin näyttöjen kautta

Näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa aidoissa työtehtävissä

Ne pidetään pääosin työpaikoilla opettajan ja työpaikan edustajan arviossa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tatuointi ei ole este diplomaatinuralle – tällaisia ovat nykyiset opiskelijat11.8.2019 06.45
Jo 3700 opiskelee peruskouluopintoja aikuisiällä – tilastoissa kova kasvu vuosien 2016 ja 2018 välillä7.8.2019 07.10
Takaisin koulunpenkille – Ella Väätänen aloittaa syksyllä jo kolmannen kautensa Yhdysvalloissa12.8.2019 17.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat