Paikallisurheilu

KeU:n 100-vuotisteos valmistuu kevääksi 2020 – kirjoittajaksi lupautui keravalainen tietokirjailija Kalle Virtapohja

Kalle Virtapohja kirjoittaa KeU:n 100-vuotishistoriikin. Kuvassa myös KeU:n Reino Ruotsalainen, joka kuuluu KeU:n pitkäaikaisimpiin seura-aktiiveihin. KeU on julkaissut omaa lehteäkin.

Rauno Ylönen

Kauan odotettu Keravan Urheilijoiden 100-vuotishistoriikki valmistuu. Jos nyt ei aivan ajallaan, niin lähestulkoon kuitenkin.

Seuran satavuotisteoksen kirjoittajaksi on lupautunut Keravalla asuva urheilutoimittaja ja tietokirjailija Kalle Virtapohja, joka on kirjoittanut viime vuosina useita urheiluaiheisia historiikkeja.

– Valmista pitäisi olla kevättalvella 2020. Nimet on paperissa, toteaa KeU:n pitkäaikainen seura-aktiivi Reino Ruotsalainen, joka kuuluu KeU:n historiikkityöryhmään yhdessä Mauri Airilan, Sampsa Haarasillan ja Timo Sirolan kanssa.

 

KeU vietti 100-vuotisjuhlansa jo lokakuussa 2018, mutta 100-vuotishistoriikkia ei saatu niihin juhliin valmiiksi. Ruotsalainen otti yhteyttä Suomen Urheilumuseoon ja historiikille löytyi uusi tekijä läheltä.

– Apunani tässä työssä on fiksu ohjausryhmä, Virtapohja kiittelee muun muassa Ruotsalaista, joka on tallentanut seuran kaikki vanhat paperiarkistot pilvipalveluun Virtapohjan hyödynnettäväksi.

– Seuran alkuaikojen vanhat arkistot ovat säilössä Keupirtillä. Jos Keupirtti sattuisi palamaan, niin sinnehän menisi kaikki arvokas seuratieto kuin tuhka tuuleen, Ruotsalainen tuumii.

 

Kesän alussa toimeen tarttunut Virtapohja on paneutunut KeU-haasteeseen pieteetillä ja neljäsosa historiikista on jo valmiina.

– Seuran reilut sata vuotta pitäisi puristaa noin 200-sivuun, hän tuumii seisoessaan Ruotsalaisen kanssa Volmari Iso-Hollon patsaalla.

Kaksinkertaista olympiavoittaja Iso-Holloa (1932, 36) ei voi sivuutta KeU:sta puhuttaessa ei myöskään Maailman-Matti Järvistä (keihään o-voittaja 1932).

– Iso-Hollon ja Järvisen lisäksi seuran nimimiehiä 1930-40 -luvuilla oli Toivo Sariola, tivolinjohtaja, joka pelasi 8 kertaa Itä-Lännessä ja edusti Suomea satasella Berliinissä.

 

Yleisseura KeU on ollut astinlautana monelle seurasta irtautuneelle lajille kuten vaikkapa voimistelulle ja pesäpallolle.

– Lahdesta Keravalle muuttanut Olli Veijola oli Keravan oma Tahko Pihkala, joka vahvisti pesiskipinää paikkakunnalle ja oli myös innokas suunnistusmies, Virtapohja muistuttaa.

Keravan KooPee ottikin pesiksen SM-hopeaa 1937 ja suunnistuskipinä seurassa on säilynyt edelleen, kun seura sai 1935 suunnistusjaoston.

– Järjestimme muun muassa Jukolan viestin Sipoossa 1995 ja Hakunilassa 2012, Ruotsalainen muistaa.

Veijola puolestaan johti ensin kymmenen vuotta SUL:n alaista Suunnistamisjaostoa ja kun Suunnistamisliitto perustettiin 1945, hänestä tuli liiton ensimmäinen puheenjohtaja.

Suunnistus on edelleen iso laji KeU:ssa. 1970-luvulla KeU:n suunnistajat olivat voimissaan ja juhlivat 1973 Jukolan viestin kolmossijaa.

 

Ennen KeU:n perustamista Keravalla oli jo urheiluseura Kervo Idrottsbröder, mutta suomenmieliset ja -kieliset halusivat paikkakunnalle oman seuran Kibbenin rinnalle.

– KeU:ta voisi seuran alkuaikoina luonnehtia rautatieläisten seuraksi, sillä Kerava kasvoi rautatieaseman ympärille junantuomien myötä. Seura oli keravalaisille tärkeä myös oman identiteetin takia, Virtapohja näkee.

Virtapohjan 100-vuotisteos jatkaa siitä, mihin kouluneuvos Olli Sampolan ja Arvo Kallion KeU:n 30-vuotishistoriikki (1918-48) ja Voitto Poikolaisen 50-vuotishistoriikki (1918-68) jäivät.

KeU:n jäsenmäärä on pyörinyt parhaimmillaan 1200-1300:ssa ja tällä hetkellä viiden jaoston seurassa on jäseniä noin tuhat.

Virtapohja toivoo KeU:n perinnetietoja säilyttäneitä ottamaan häneen tai seuran toimistoon yhteyttä.

– Varsinkin vanhat valokuvat kiinnostavat.

Keravan Urheilijat

KeU perustettiin 2.8.1918.

Seura sai alkunsa Helsingistä Keravalle muuttaneen Lauri Osvald Viitasen ansiosta.

Seurassa on urheiltu monessa eri lajissa, mutta hiihto, yleisurheilu ja suunnistus ovat pysyneet seuran lajivalikoimissa sen alkuajoista saakka.

KeU:sta on tehty kaksi historiikkia; 30-vuotishistoriikki (1918-48) ja 50-vuotishistoriikki (1918-68).

Seuran 100-vuotishistoriikki ilmestyy kevättalvella 2020 ja sen kirjoittaa keravalainen urheilutoimittaja ja tietokirjailija, tohtori Kalle Virtapohja.

KeU:n menestyneimpiä urheilijoita ovat olleet keihäänheiton olympiavoittaja (1932) ja Euroopan mestari (1934, 38) Matti Järvinen ja 3000 metrin esteiden olympiavoittaja (1932, 36) Volmari Iso-Hollo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat