Puheenaihe

Sisäministeriön kansliapäälliköksi Kirsi Pimiä – perustelujen mukaan johtamiskokemus ihmisoikeusasioissa ratkaisi

Valtioneuvosto esittää, että Kirsi Pimiä nimitettäisiin kansliapäällikön virkaan helmikuun alusta alkaen.

Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi on nimitetty yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Hän aloittaa virassa 1. helmikuuta, ja pesti kestää viisi vuotta. Nykyinen kansliapäällikkö Ilkka Salmi palaa takaisin EU-komissioon.

Pimiä on varatuomari ja toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna keväästä 2015 alkaen. Yksi hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on eriarvoisuuden vähentäminen, josta Pimiällä on nykyisen virkansa puolesta osaamista.

Sisäministeriön kansliapäällikön virkaa hakeneista kolmen kärkeen pääsivät Pimiän lisäksi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen.

Valintaperusteluiden mukaan Pimiä nousi heistä kärkeen tehtävässä edellytettävän monipuolisen kokemuksen sekä käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen näkökulmasta. Vaikka Pimiän kokemus johtamistehtävistä on muita kärkihakijoita ajallisesti lyhyempää, on hänen erityisenä vahvuutenaan laaja-alainen kokemus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä. Siten hänellä on kyky johtaa näiden asioiden kehittämistä sisäiseen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta, perusteluissa sanotaan. Lisäksi hänellä on kokemusta strategisesta johtamisesta valtioneuvostotasolta, muutosjohtamisesta sekä kansainvälisistä tehtävistä.

Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon päätös esittää virkaan Pimiää on herättänyt viime päivinä keskustelua, koska aiemmin vihreät ovat julkisuudessa paheksuneet poliittisia virkanimityksiä. Muun muassa Iltalehti uutisoi esityksestä tiistaina.

Pimiä on aiemmin työskennellyt muun muassa oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana ja vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä. Pääosan urastaan hän on toiminut valiokuntaneuvoksena eduskunnassa.

Pelttari toimi kokoomuslaisen sisäministerin Anne Holmlundin (kok.) poliittisena valtiosihteerinä vuosina 2009–2011. Myös väistyvän kansliapäällikkö Salmen nimitti kokoomuslainen sisäministeri. Salmi oli sitä ennen toiminut kahden kokoomuslaisen sisäministerin erityisavustajana. Kokoomus on nyt oppositiossa.

Ohisalo ei kommentoi valintaa STT:lle, koska on virkamatkalla. Hän kirjoitti Twitterissä, että "Sisäministeriölle uusi kansliapäällikkö, jolla on laaja-alainen kokemus mm. perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä vaativista johtamistehtävistä", ja toivotti hänet tervetulleeksi ministeriöön.

Sisäministeriön kansliapäällikön virka on viiden vuoden määräaikainen pesti. Kansliapäällikkö on ministeriön ylin virkamies. Hänen tehtävänään on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa ministerin apuna.

Virkanimityksien poliittisuudesta on usein syntynyt jälkipuheita. Esimerkiksi viime elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtoon valittiin demaritaustainen Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) esityksestä. Aiemmin ministeriötä johtanut kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee sai lähteä.

Julkisuudessa herätti kummastusta, kun STM:n kansliapäällikön virka laitettiin auki jo toissa vuoden syksyllä lähes vuosi ennen virkakauden päättymistä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen arveltiin haluavan varmistaa itselleen sopivan ehdokkaan jatkokauden. Nimitys kuitenkin siirtyi uudelle hallitukselle, kun Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja.

Oikeuskansleri, joka valvoo virkanimitysasioissa nimitysmenettelyn lainmukaisuutta, käsitteli viime vuonna antamassaan ratkaisussa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran täyttämistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Oikeuskansleri ei löytänyt nimityksestä huomautettavaa.

Myös Päivi Nergin nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuotta sitten herätti kritiikkiä. Kristillisdemokraattista sisäministeri Päivi Räsästä syytettiin Nergin suosimisesta poliittisin perustein, sillä kokemuksensa puolesta Nerg jäi julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan vastaehdokkaistaan.

Ministeriön kansliapäällikkö on esimerkki virasta, joka on niin tiiviisti kytköksissä politiikkaan, että poliittiselle painotukselle on löydetty myös perusteluja.

Muutama muukin ministeriö saa tänä vuonna uuden johtajan. Kiinnostavin lienee valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikön valinta Martti Hetemäen seuraajaksi. Hetemäkeä on yleisesti pidetty Suomen vaikutusvaltaisimpana virkamiehenä.

Tammikuussa päättyvät myös haut ympäristöministeriön kansliapäällikön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön tehtäviin. Ainakin ympäristöministeriön kansliapäällikkö menee vaihtoon, sillä virassa vuodesta 2008 ollut Hannele Pokka (kesk.) ei voi ikänsä puolesta jatkaa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön virka tulee hakuun tänä vuonna. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa kokoomuslainen Jari Gustafsson.

------

Korjattu aiempaa uutista klo 14.26: Valtioneuvosto nimitti Pimiän. Aiemmin STT uutisoi, että kyse oli esityksestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat