Viikko

Fermentointiastia muhii itsekseen keittiössä ja tuottaa mullan raaka-ainetta jätteistä

Bokashi-menetelmällä fermentoitua biomassaa sekoitetaan multaan. Japanilaisen menetelmän käyttöä esitellään Järvenpään kirjastossa maanantaina.

Keittiöjätteistä ravinteikasta multaa muutamassa viikossa. Kolme vaihetta, nopeimmillaan kuusi viikkoa. Mullan lisäksi saadaan erinomaista lannoitetta nestemäisessä muodossa.

Japanissa kehitettyä bokashi-kompostointimenetelmää esitellään maanantaina Järvenpäässä. Yleisöluennon pitää Hyötykasviyhdistyksen asiantuntija Mervi Pusztai.

Bokashi-menetelmä perustuu fermentointiin eli hapattamiseen.

– Keittiöjätteet fermentoidaan hienon, tehokkaan mikrobiseoksen avulla. Siinä on maitohappobakteereita, hiivoja ja fototrooppisia bakteereita. Mervi Pusztai kertoo. Hän itse tutustui menetelmään muutama vuosi sitten.

– Bokashiin tarvitaan jonkinlainen ämpäri, jossa mielellään on hana alaosassa, koska fermentoinnissa syntyy nestettä.

Mervi Pusztai kertoo laittavansa bokashi-astiaan kaikki keittiöjätteet. Niiden päälle ripotellaan mikrobiseosta rakeina tai tupsautetaan nesteenä.

– Jos tulee kalanperkeitä, laitetaan vähän reilummin mikrobiseosta, samoin kanan ja lihan jätteille.

– Käytän 16 litran ämpäriä, ja se täytyy kahdessa viikossa. Astiaan kertyvää nestettä otetaan talteen muutaman päivän välein.

Kun astia on täynnä, odotellaan pari viikkoa, ja sen jälkeen seuraa kolmas vaihe. Sitä on kutsuttu suomeksi multatehdasvaiheeksi.

Tässä kolmannessa vaiheessa sekoitetaan fermentoitunut eli käymisprosessin käsittelemä jäte vanhaan multaan, jota saa olla saman verran tai vähän enemmän kuin jätettä.

– Sitten odotellaan.

Koko prosessi kaikkine vaiheineen menee nopeimmillaan läpi kuudessa viikossa. Tuloksena on multaa.

– Ihanaa tummaa, humuspitoista multaa, jota savimaille tarvitaan.

Fermentoinnin tuottama neste on Pusztain mukaan erinomaista lannoitetta, josta tykkäävät kaikki kasvit, jotka kukkivat ja tuottavat marjoja. Muutakin käyttöä sillä on.

Bokashi-astia pidetään sisällä, huoneenlämmössä. Täysin hajuton se ei ole, vaan kun kannen aukaisee uuden jätteen lisäämistä varten, astia tuoksahtaa vähän samanlaiselle kuin hapankaalipurkki.

– Silloin kun kansi on kiinni, se ei tuoksu.

Mervi Pusztai pitää aiheesta luentoja noin kerran kuussa. Hän toivoo Järvenpäässäkin kuulijoiksi kaikkia, joita asia suinkin kiinnostaa. Homma onnistuu kaupunkilaiseltakin.

– Kaupunkilaisperheiltä tämä onnistuu, jos on mahdollisuus hoitaa mullan sekoittaminen vaikka mökillä, palstalla tai parvekkeella.

– Minulla on multa-astiat autotallissa, hän kertoo.

– Eräs henkilö käyttää karkkikaupan nelikulmaisia rasioita, joiden vetoisuus on noin litra. Aika vinkeää, miten tämä menetelmä skaalautuu.

Toista ääripäätä kokoluokassa edustavat Tyynenmeren valtioissa käytössä olevat kunnalliset jätteenkäsittelylaitokset, joissa käytetään samaa menetelmää.

Euroopassa menetelmä on suosittu ainakin Itävallassa ja Saksassa. Itävallassa toimii myös astioiden ja mikrobiseosvalmisteiden valmistaja, jonka tuotteita myydään Suomessakin. Niitä saa lähirautakaupoista. Myös Hyötykasviyhdistys myy bokashi-tarvikkeita.

Bokashi-menetelmän kehitti japanilainen tutkija Teruo Higa. Hän tutki mikrobien hyödyntämistä maataloudessa sadon lisääjinä. Kompostointimenetelmä syntyi tämän tutkimuksen sivutuotteena.

Yleisöluento: japanilaisen kompostointitekniikan saloja avaa maanantaina 3.2. klo 18 Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -salissa Hyötykasviyhdistyksen asiantuntija Mervi Pusztai. Vapaa pääsy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat