LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipide: Järvenpään koulusuunnitelmat tulisi palauttaa takaisin alkuun

Järvenpään kouluhankkeiden kustannukset ovat korkealla. Lähteet: Rakennusfakta, Yle, Helsingin Uutiset, Rakennuslehti, kuntien omat verkkosivut.

Viime syksynä Järvenpään kaupunki päätti uudesta kouluverkosta, joka nojautuu lähes kokonaan uuden massiivisen JYK:n yhtenäiskoulun (Mega-JYK) ympärille.

Kaupunki päätti myös, että Kyrölän ja Vihtakadun alakoulut lakkautetaan.

Kouluverkkoa ja sen hintaa kritisoitiin voimakkaasti jo viime syksynä: neljä vanhempainyhdistystä (Haarajoki, Kyrölä, Mankala ja Vihtakatu) esitti vaihtoehtoja yhteiskirjeellä, mutta se ei asiaa valmistelevia kiinnostanut.

 

Kouluverkon kokonaiskustannukset ovat valtavat: kokonaiskustannukset 10 vuoden ajalla ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Oulussa, vaikka Oulun väkiluku on Järvenpäähän nähden nelinkertainen!

Järvenpään kaupunginjohtajan esittämä ja kaupunginhallituksen päätös keskeyttää Mega-JYK-hankkeen valmistelu vedoten liian kalliisiin kustannuksiin oli ainoa oikea ratkaisu.

Oheinen kuva Suomen kouluhankkeista alleviivaa sitä faktaa, että Järvenpäässä koulut ovat Suomen kalleimmat. Lisäksi kuva viittaa siihen, etteivät suurkoulut yllättäen olekaan yhtään pienempiä kouluja halvempia.

 

Järvenpää voisi säästää kouluverkossaan merkittävästi, jos se ottaisi olemassa olevat terveet koulut huomioon.

Mega-JYK:n ja uuden Harjulan koulun yhteenlasketut kustannukset ovat 68,5 miljoonaa ja kokonaisoppilasmäärä on noin 1 550.

Vaihtoehto olisi toteuttaa JYK pienempänä, inhimillisen kokoisena noin 700 oppilaan kouluna, jonka hinnaksi tulisi alkuperäisestä skaalaten ja edelleen kalliisti rakentaen 33 miljoonaa.

Vastaavasti Harjulan koulu rakennettaisiin 2+3-sarjaiseksi 525 oppilaan yhtenäiskouluksi, hintaan 19,3 miljoonaa.

Kolmas alakoulusarja jäisi Vihtakadun tutkitusti terveeseen kouluun, joka tarvitsee peruskorjauksiin noin miljoona euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle.

Näiden lisäksi kaupunki säilyttäisi Kyrölän koulun (250 oppilasta) ja investoisi sen liikuntasaliin noin 1-1,5 miljoonaa ja Kyrölän päiväkotiin muutaman miljoonan (päiväkodit ovat kouluja edullisempia).

 

Saataisiin ratkaisu, jonka kokonaisoppilasmäärä olisi samaa suuruusluokkaa, noin 1 600, mutta hinta olisi 10 miljoonaa edullisempi, eli ”vain” noin 56–58 miljoonaa, mikä sekin on vielä paljon rahaa.

Näin kaupunkimme lapset saisivat inhimillisemmän ja paremman koulupolun, ja meille veronmaksajille se olisi noin 10 miljoonaa euroa edullisempi.

Lasten koulumatkat olisi lyhemmät ja turvallisemmat, kun Kyrölän alakoululaisia ei pakkosiirrettäisi Mega-JYKiin.

Yhtenäiskouluja olisi tasaisemmin eri puolilla kaupunkia, eli luoteisen alueen lapsia ei syrjittäisi kuten nyt kouluverkkosuunnitelman mukaan on tapahtumassa.

 

Viime aikoina muualla vaativia koulurakennuksia ja yhtenäiskouluja on rakennettu monikäyttöisinä ja suurilla urheilusaleilla huomattavasti Järvenpäätä edullisemmin.

Järvenpään koulujen hinnat ovat jopa yli 1 000 euroa/neliö kalliimmat kuin muualla Suomessa.

Yhtenäiskouluissa puhutaan koulurakennuksista, joiden koko on noin 5 000–15 000 neliömetriä.

Konservatiivisestikin katsoen hintaerot yksittäisen koulun kohdalla muodostuvat helposti useiksi miljooniksi euroiksi Järvenpään tappioksi.

Järvenpään koulut ovat jopa kalliimpia kuin korkean kustannustason Norjassa!

Esimerkiksi Aalto-yliopiston uusin kampuskortteli, jossa muun muassa kauppatieteilijät opiskelevat, toteutettiin Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten vaativaan ympäristöön Otaniemeen arkkitehtikilpailun perusteella.

Kyse on siis yhtenäiskouluja ”arvokkaammasta” suunnittelusta ja rakentamisesta.

Silti sielläkin neliöhinta (budjetin noin 3 200 euroa/neliö) jää huomattavan paljon Järvenpään koulujen alapuolelle.

 

Jo se yli 10 miljoonaa on paljon rahaa. Joku on viisaasti sanonut, että kalliita investointeja muiden rahoilla esittävien käsityskyky loppuu valitettavan usein siihen, kun esityksen arvo nousee kertaluokan yli oman asunnon hintatason.

10 miljoonaa euroa voisi havainnollistaa esimerkiksi seuraavasti: jos yhden opettajan vuosikustannus (sivukuluineen) on noin 40 000–50 000 euroa, sillä saisi vuodeksi 200–250 opettajaa nykyisten lisäksi, tai 40–50 opettajaa viideksi vuodeksi.

Ehkäpä silloin inkluusiollakin olisi edes jonkinlaisen onnistumisen edellytykset.

Järvenpää ei voi enää rakentaa kouluja hinnalla millä hyvänsä. Kouluverkkokeskustelussa opetuksen taso ja resurssit ovat jääneet taka-alalle.

Valmistelevat tahot tuntuvat ajattelevan, että mitä uudempi, kalliimpi ja suurempi koulurakennus, sitä paremmat oppimistulokset.

Harjulassa aiotaan restauroida suojeltu 88 vuotta vanha osa päiväkodiksi. Ja Vihtakadun koulu on vasta 28-vuotias.

Vihtakadun koulu (130 oppilasta), meille ”Vihtis”, on vasta nuoren aikuisen iässä, ja se on lukuisissa tutkimuksissa täysin terveeksi todettu.

Silti sitä ollaan oltu valmistelevien tahojen toimesta lopettamassa suunnilleen olympiadin välein – vaikka siellä on hyvät oppimistulokset, ja siellä viihtyvät sekä opettajat että oppilaat.

 

Vihtiksen käyttäminen nyt ja jatkossa on taloudellisesti edullisempaa kuin uuden koulutilan rakentaminen velkarahalla.

Vihtis toimisi kaikkein parhaiten itsenäisenä alakouluna (0.–6.-luokat). Tällöin myös Vihtis tavoittelisi kestävän kehityksen mukaisesti pitkää ikää terveine lapsineen osana järkevää Järvenpään kouluverkkoa.

Vihtis toimii Saunakallion, Saunaniityn ja Loutin alueen lasten ja aikuisten – koko yhteisön omana kouluna.

Lähikoulut toimivat kaupunkiin muuttajille vetovoimatekijöinä, ja nykyisille asukkaille koko alueen sydäminä.

Yleiskaavaluonnoksessa Vihtiksen lähialueelle tulee asuinalue yli 100 omakotitalolle.

Meille on myös kerrottu, että Vihtakadun koulusta tehtäisiin mega-päiväkoti.

Lapset siirtyvät päiväkodeista alakouluihin. Jos lapsia riittää mega-päiväkotiin, miksi heitä ei riitä alakouluun?

 

Koulutuksen voimavarat tulee ensisijaisesti kohdistaa itse opetukseen.

Arvostettu professori Juhani Kiiras suositti Mega-JYK-hankkeen keskeyttämistä.

Kaupunginjohtajalla oli henkilökohtaista rohkeutta ehdottaa pysäytettäväksi suuruuden utopia.

Järvenpään kaupunginhallitukseen toistaiseksi valitut valtuutetut ovat ”suuren edessä”, kun asiaa käsitellään todennäköisesti jo ensi viikolla.

Virkamiesjohtoisesti (OpeKas-lautakuntaa ohjaten) valmisteluilla on edetty nykytilanteeseen, ja toisaalta esimerkit kertovat karusti sen, mihin valmistelu on johtamassa.

Onko meillä siihen varaa?

 

Atte Rautio

hallituksen puheenjohtaja

Vihtakadun koulun Vanhempainyhdistys ry

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet