Sosiaalihuollosta puhuminen pitää lopettaa!

Mainos | Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on aivan konkreettisesti tehty runsas vuosikymmen, ainakin viiden eri hallituksen toimesta. Uudistamisen tarve on melko laajasti tunnistettu sitäkin kauemmin. Nyt ollaan vihdoin, jos ei vielä maalissa niin kuitenkin liikkeellä. Olemme sote- uudistuksen pilotoijasukupolvi, suorastaan pioneereja. Me kaikki, sillä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat osa arkemme sujuvuutta. Jälkimmäinen eli -te -osuus tuntuu olevan selvää kaikille jopa niin selvää, että keskustelu on keskittynyt terveyskeskuksiin, hoitotakuuseen ja hoitajamitoituksiin. Tärkeitä toki, mutta aika pieni osa kokonaisuudesta. Sinänsä oireellista, että joka kuntaan halutaan ”terveyskeskus” vaikka kyse on sote- keskuksista.

Näyttää siltä, että vaalimainontakin suunnataan enemmistölle, jolle sosiaalipalvelut ovat vieraita ja terveydenhuolto helppo ymmärtää. Lääkärihoitaja tekee konkreettisia asioita, katsoo kurkkuun, kuuntelee keuhkoja ja määrää tai antaa lääkettä. Mitä sitten tekee sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä? Yrittää lähinnä puhumalla selvittää, miksi edessä istuva ihminen on tullut sosiaalitoimistoon, ja jos niin pitkälle päästään, mitä mahdollisissa pulmatilanteissa voisi edetä – yhdessä asianomaisen kanssa. Sairauksien hoito on suuren yleisön silmissä olevan ensi sijassa lääketieteellisesti ratkaistavissa, vaikka tosiasiassa ongelmien ehkäisy tapahtuu parhaiten sosiaalihuollon palveluissa.

Ennenaikaisten kuolemien ja terveyserojen vähentämisen ja kansanterveyden lisäämisen vaihtoehdot eivät kuitenkaan nouse näkyviin ”heti hoitoon”- hokemien alta. Sote- uudistuksen amputointi yhdeksi tai kahdeksi suurelle yleisölle suunnatuksi puolitotuudeksi on masentavaa katsottavaa. YLEn ensimmäinen vaalitentti osoitti kokeneillakin toimittajilla olevan vaikeuksia kokonaisuuden ymmärtämisessä.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Sosiaalihuollosta puhuminen pitää lopettaa ja puhua sen sijaan kotipalvelusta ja kotihoidosta, muistisairaiden tuesta, omaishoidon tuesta, aikuissosiaalityön merkityksestä sosiaalisten ongelmien vähentämisessä, asumispalveluista, päihde- ja mielenterveyspalveluista ja kaikesta muusta, joka vähentää terveyskeskus jonoja ja etenkin tarvetta erikoissairaanhoitoon. Ettei tarvitsisi kuljettaa hypotermiassa olevia vanhuksia ensiapuun, kun ei ole kukaan ollut sulkemassa ikkunaa illalla. Lääkärihoitajia tarvitaan varmasti moneen paikkaan lisää, mutta tällaisissa tilanteissa se olisi hölmöläisten peiton jatkamista. Tete- puhe on vaihdettava sote- uudistukseksi.

Jouko Karjalainen, 273

Köyhyystutkija, eläkeläinen

Vapaaehtoistyöntekijä

www.soteveteraani.fi

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Jonna Weckström, 300

Lähihoitaja, yhteisöpedagogi (AMK)

Varavaltuutettu (Kerava)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen

www.jonnaweckstrom.net

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Jouko Karjalainen, 273

Köyhyystutkija, eläkeläinen

Vapaaehtoistyöntekijä

Jonna Weckström, 300

Lähihoitaja, yhteisöpedagogi (AMK)

Varavaltuutettu (Kerava)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen