”Paperilla kaikki toimii, mutta käytännössä en saa apua.” ”Oikeuksien perässä juokseminen vie viimeisetkin voimat.” ”Kun minä uuvun, kuka sitten huolehtii läheisestäni?” Moni omaishoitaja voi tunnistaa itsensä näistä ajatuksista. Läheisestä huolehtiminen on usein ympärivuorokautista vastuuta, joka voi vähitellen viedä omat voimat.
Tämä on poliittinen mainos, jonka on rahoittanut SDP Uusimaa. Avoimuusilmoituksen löydät tästä.
Omaishoito ei aina ala virallisesta sopimuksesta. Se voi alkaa siitä, että aikuinen lapsi hakee vanhemmalleen lääkkeet, hoitaa laskuja ja auttaa kauppa-asioissa. Vähitellen apua tarvitaan yhä enemmän, ja läheinen huomaa vastaavansa suuresta osasta toisen ihmisen arkea.
Kaikki tämä työ ei näy tilastoissa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) oli viime vuonna omaishoitosopimus noin 1 161 asiakkaalla. Heistä 601 oli yli 65-vuotiaita ja 560 alle 65-vuotiaita.
Ilman virallista omaishoitosopimusta läheistään hoitavia arvioidaan olevan noin 10 900.
Kaikki läheistään hoitavat eivät saa omaishoidon tukea. Osa ei täytä tuen saamisen ehtoja, osa ei hae sitä ja osa ei edes tunnista itseään omaishoitajaksi.
Omaishoitaja tarvitsee myös aikaa itselleen
Omaishoitajan on saatava levätä ja pitää vapaata ilman jatkuvaa huolta siitä, kuka huolehtii läheisestä sillä välin. Lakisääteisten vapaiden pitäminen ei kuitenkaan onnistu, jos läheiselle ei löydy sopivaa hoitopaikkaa.
Yksi ratkaisu on perhehoito, jossa ikääntynyt tai vammainen ihminen saa hoivaa kodinomaisessa ympäristössä. Perhehoito voi tarjota turvallisen vaihtoehdon myös silloin, kun omaishoitaja tarvitsee tauon hoitotyöstä.
– Kun omaishoitaja jaksaa, läheinen voi asua usein pidempään kotona. Jos omaishoitaja uupuu eikä kotona enää pärjätä entiseen tapaan, avun tarve voi kasvaa nopeasti ja edessä voi olla siirtyminen raskaampien ja kalliimpien palvelujen piiriin. Siksi omaishoitoperheiden palveluista ei pidä säästää lyhytnäköisesti, Pirjo Komulainen toteaa.
Komulainen muistuttaa, että omaishoidon ja perhehoidon merkitys ei näy riittävästi hyvinvointialueen talousarviossa. Ensi vuoden budjetissa omaishoidon tukeen tulee vain kahden prosentin lisäys, joka vastaa indeksikorotusta.
Tutustu SDP:n aluevaltuutettuihin Keski-Uudellamaalla
Apua pitää saada ennen kuin voimat loppuvat
Omaishoitajien arkea voidaan helpottaa monilla konkreettisilla palveluilla. Lyhytaikainen hoito antaa omaishoitajalle mahdollisuuden levätä tai hoitaa omia asioitaan. Samalla läheinen saa tarvitsemansa hoidon turvallisessa ympäristössä.
Myös kuntouttava päivätoiminta, toimivat terveyspalvelut, hoitaja–lääkäri-palvelu ja arkea helpottava teknologia voivat keventää omaishoitajan vastuuta.
– Meidän on huolehdittava siitä, että omaishoitajille on tarjolla riittävästi erilaisia tukipalveluja ja että ne jatkuvat myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Hyvinvoiva omaishoitoperhe -hankkeen kaltaisella toiminnalla voidaan tukea omaishoitajien jaksamista ja kehittää uusia tapoja auttaa heitä, sanoo Tuula Latosuo.
Sekä Komulainen että Latosuo haluavat, että omaishoito ja perhehoito huomioidaan nykyistä paremmin myös talouspäätöksissä. On tärkeää selvittää, miten niihin panostaminen voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja hillitä kustannusten kasvua.
Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta. Oikea-aikaisella tuella voidaan ehkäistä uupumista ja tehdään mahdolliseksi turvallinen arki kotona.
– Omaishoitajat tekevät työtä, jota ilman moni läheinen ei pärjäisi kotona. He eivät kuitenkaan voi kantaa vastuuta yksin. Hyvinvointialueen tehtävä on huolehtia siitä, että apua saa ajoissa ja että omaishoitajalla on mahdollisuus pitää huolta myös itsestään.