Lukijalta: Kauppalantalon puistosta Unto Suomisen puisto

Kirjoittaja ehdottaa entisen kauppalanjohtaja Unto Suomisen näkyvämpää muistamista Keravalla. arkisto/Anton Soinne

Heikki Komokallio

Kuntalaisaloite Keravan kaupunginvaltuustolle:

Esitän kauppalanjohtajana 1948-1968 toimineelle sosionomi Unto Suomiselle nimettäväksi merkittävistä maapoliittisista ansioista keskeinen katu, tie tai muu kohde. Hänelle on nimetty vain vaatimaton kuja keskuspuiston pohjoispuolelle.

Mielestäni parhaiten sopisi kauppalantalon tontilla olevan puiston nimeäminen Unto Suomisen puistoksi, kuuluuhan se hänen työpaikkansa, kauppalantalon, yhteyteen. Tarvittaessa sen voisi erottaa asemakaavalla erilliseksi puistoksi.

Hän lahjoitti puolisonsa kanssa kaupungille koko omaisuutensa ja heidän toiveestaan puistoon on myös toteutettu 13-vuotiaana menehtyneen tyttären veistos. Unto Suominen toimi myös kansanedustajana 1951–1957. Tästä oli kauppalalle suurta hyötyä.

Perustelut: Kauppalanjohtaja Suomisen erityisansiona oli laajojen keskeisten maa-alueiden hankinta ja kunnallisen maapolitiikan perustan luominen, mikä on ohjannut jatkuvasti kaupungin kehittämistä taloudellisesti ja alueellisesti kestävällä tavalla.

Kauppalanjohtaja Suominen oli taitava neuvottelija, ja hänen aikanaan ostettiin keskeisiä alueita mm. Lapilasta, Jaakkolasta, Killasta, Kannistosta, Kurkelasta ja Paasikiven tiloja Ahjosta.

Niille voitiin rakentaa monipuolista ja kaupunkirakennetta tiivistävää asunto- ja työpaikkatuotantoa.

Hän valmisteli myös ensimmäiset aluerakentamissopimukset Palkin ja Hakan kanssa, joilla hallittiin voimistuneen muuttoliikkeen edellyttämää monipuolista asuntotuotantoa Arava-, vuokra- ja omistusasuntoineen.

Erityisen merkittävää on, miten hän sai päättäjät hyväksymään suuret maanostot, sillä nuoressa kauppalassa riitti palvelujen ja kunnallisteniikan perustarpeita.

Unto Suomisella täytyi olla harvinaista ja rohkeaa kaukonäköisyyttä kauppalan tulevaisuudesta Helsingin seudun kehityksessä.

Ennakoivista maanostoista ja kaavoituksen tuomasta arvonnoususta on sittemmin saatu huomattavaa taloudellista hyötyä.

Seurasin läheltä Unto Suomisen toimintaa ollessani samaan aikaan 1960-luvulla yleiskaavasuunnittelijana ja asemakaava-arkkitehtina.

Lähdimme usein yhdessä kaavoitustoimikunnan kokouksesta ja hänen täytyi välillä pysähtyä ottamaan nitroa.

Hän toimi itseään säästämättä kauppalan hyväksi ja menehtyi vain 57-vuotiaana 10.12.1968 näkemättä Keravan kaupungiksi tuloa vuonna 1970.

Kirjoittaja on Keravan ex-kaupunginarkkitehti.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.