Lukijalta: Työttömyysturva yhdenvertaiseksi

Mauri Kotamäki

Viime aikoina on keskusteltu työttömyysturvan ulottamisesta kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. Koodisana on ollut universaali ansioturva. Nykyjärjestelmässähän työttömyyskassaan kuulumattomat osallistuvat kyllä järjestelmän rahoittamiseen, mutta eivät ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ole oikeutettuja. Työttömyyskassojen jäsenmaksulla maksetaan vain reilu viisi prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoista.

Viimeaikainen keskustelu muistuttaa meitä myös tärkeästä asiasta: työttömyyskassat ja ammattiliitot ovat erillisiä toimijoita. Kuka tahansa voi kuulua työttömyyskassaan ja siten saada oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan riippumatta ammattiliiton jäsenyydestä.

Ei ole olemassa ”liittojen rahaa”, vaikka ihmisten suussa myytti elää vahvana.

Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä jakaa työttömäksi jääneet palkansaajat siis kahden kerroksen väkeen.

Mutta ei siinä vielä kaikki.

Uskomattomaksi järjestelmän tekee se, että jostain ihmismielen oikusta ansiosidonnainen työttömyysturva kerryttää eläkettä, mutta peruspäiväraha ei. Vaikka ainut olennainen näitä kahta päivärahaa saavia erottava tekijä on työttömyyskassan jäsenyys.

J ärjestelmä jakaa työttömäksi jääneet palkansaajat kahden kerroksen väkeen.

Työttömäksi jäädessään peruspäivärahalle tippuva saa noin 725 euroa kuukaudessa, kun taas ansiosidonnaista saava ”sisäpiiri” saa tyypillisesti noin 1400 euroa lisättynä karttuneella eläkkeellä.

Tilastojen mukaan peruspäivärahaa saavat ovat keskimäärin nuorempia, matalammin koulutettuja ja rikkonaisemman työhistorian omaavia verrattuna ansiopäivärahaa saaviin.

Ansiopäivärahan eläkekarttumasääntö on ilmiselvästi työttömiä epätasa-arvoistava.

Sen lisäksi järjestelmä on uskomattoman kallis. Vuosi 2015 oli ennätysvuosi, jolloin työttömyysturvajärjestelmästä eläkejärjestelmään siirrettiin liki miljardi euroa.

Vuonna 2019 työttömyys oli matalampi ja summa oli ”vain” vähän alle 600 miljoona euroa. Koronavuosina 2020 ja 2021 saatetaan valitettavasti hätyytellä taas uusia ennätyksiä.

Järjestelmän yksityiskohtaa voisi korjata kahdella tavalla: joko ulottamalla työttömyysajan eläkekarttuma kaikille tai ottamalla se pois. Molemmissa toimenpiteissä on puolensa.

Eläketurvan ulottaminen kaikille parantaisi korkeamman työttömyysriskin omaavien henkilöiden eläketurvaa. Toisaalta se maksaisi normaaliaikoina rapiat 100 miljoonaa euroa.

Eläkkeiden ja työttömyysturvan erottaminen taas parantaisi työntekemisen kannusteita ja vahvistaisi julkista taloutta merkittävästi.

Hallituksen tulisi poistaa tässä kirjoituksessa kuvattu epäkohta välittömästi. Se, kumpi keino valitaan, on poliittinen valinta.

Kumpi tahansa esitetty malli olisi nykyjärjestelmää parempi.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin pääekonomisti .

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu