Vaalikynä | Hyvinvointiuudistus tulee näkymään elintason mittareilla

Suomi on asukaskohtaisella bruttokansantuotteella (BKT) laskettuna maailman 19. rikkain maa ja inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) laskettuna maailman 12. rikkain maa.

Mitä nämä mittarit kertovat meille ja mitä meidän tulisi ymmärtää, kun arvioimme elintasoa?

BKT kuvaa yhteiskunnan taloudellista kokonaistuotantoa ja se toimii kansantalouden aineellisen hyvinvoinnin mittarina. Siihen lasketaan mukaan leipomon pullat ja parturikäynnit.

Sen ohelle on kehittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman luoma mittari, inhimillisen kehityksen indeksi HDI, joka koostuu tuotannon lisäksi odotettavissa olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta.

Se kuvaa maan hyvinvointia laajemmin kuin pelkkä BKT.

Suomen BKT on nousussa ja talous kohenee. Suomen Pankki arvioi Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna muutaman prosentin. Olemme keskellä pandemiaa ja silti hallitus on onnistunut pitämään Suomen talouden kurissa.

Työllisyys on kasvussa, työttömyys laskussa. Talous on elpymässä ja velanoton tarve on ennakoitua pienempi. Olemme maailman rikkaimpia ja kehittyneimpiä maita.

Näillä muskeleilla hallitus haluaa turvata kansalaisten yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, ja on tuonut ratkaisuksi hyvinvointiuudistuksen.

Silti joku väittää, että meillä ei ole varaa siihen.

Miten meillä, yhtenä maailman rikkaimmista maista ei olisi varaa tulevaan hyvinvointiuudistukseen, jolla saamme tasattua eriarvoisuutta? Miten sote-uudistus tulee kalliiksi ja suhteessa mihin?

Tarkastelemmeko sitä, että nouseeko uudistuksella äkisti BKT, joka on jo joka tapauksessa nousussa vai tarkastelemmeko HDI:n nousua eli kansan pitkää ja tervettä elämää ja koulutuksen ja elintason nousua?

Uudistuksella nostetaan molempia. Hyvinvointiuudistuksella turvataan koko kansan yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoitoon pääsy seitsemän päivän hoitotakuulla.

Nostamme tuolloin HDI:n arvioimaa hyvän elämän laatua.

Sen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut pienenevät pitkällä tähtäimellä.

Uusista hyvinvointialueista kuten Vantaan ja Keravan sote-yksiköiden yhdentymisestä saadaan synergiaetuja. Synergiaa saadaan esimerkiksi ruotsin- ja muiden kielisiin palveluihin, saamme pelastuksen, ensihoidon ja jatkohoidon kaikki samaan järjestelmään, voimme luoda yhteisiä digipalveluita ja saamme yhteiset päätöselimet, jolloin byrokratia vähenee.

Kalliita rakenteita ja ulkoistuksia voidaan purkaa ja säästöillä saadaan laadukkaampia palveluja. Kansanterveyden kohentuessa myös työllisyys ja sen myötä talous ja BKT nousee.

Heli Nykänen, FM, filosofian opettaja, luokanopettaja, aluevaaliehdokas (sd.), Kerava

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut