Seura- ja harrastuseläimiin liittyvät eläinsuojelutarkastukset ovat räjähtäneet moninkertaisiksi kymmenessä vuodessa. Vielä kymmenisen vuotta sitten suurin osa eläinsuojeluvalvonnan tarkastuksista kohdistui tuotantoeläimiin.
Usein lemmikit joutuvat sijaiskärsijöiksi omistajansa ongelmien vuoksi.
Harva kohtelee eläintä huonosti silkkaa ilkeyttään, mutta silti olisi toivottavaa, että jokainen eläimen omistaja tuntisi myös vastuunsa ja osaisi pyytää apua silloin, kun omat voimat eivät enää riitä.
Suurin osa eläinsuojeluilmoituksista tehdään nykyisin koirista, mutta tarkastuskäynnillä asunnosta voi löytyä myös kissoja tai muita pienikokoisia lemmikkieläimiä.
Ehkä eläinsuojeluilmoitusten kasvussa voi nähdä myös jotain positiivista: ihmiset eivät enää sulata eläinten kaltoin kohtelua vaan tekevät herkästi ilmoituksia.
Valitettavasti liian herkästä ilmoittelusta ei kovinkaan usein ole kyse.
On tapauksia, joissa sairasta tai vammautunutta eläintä ei viedä hoitoon tai lopetettavaksi, koska eläinlääkärit ovat kalliita.
Toisinaan eläimen huono kohtelu voi johtua myös tietämättömyydestä tai vanhentuneista käsityksistä.
Lemmikkieläimiin kohdistuvasta eläinsuojeluvalvonnasta väitöskirjaa tekevä Elli Valtonen perää Suomeen lisää valvontaeläinlääkäreitä. Tutkijan mukaan myös poliisin osaamisessa olisi reippaasti parannettavaa.
Esille tulevat eläinsuojelurikkomukset lienevät vain jäävuoren huippu.
Huolestuttavaa sen sijaan on, jos poliisille tulleita ilmoituksia ei aina ole kirjattu.
Poliisin osaamista ja resursseja eläinsuojelutyössä on arvosteltu valtakunnan tasolla jo aiemminkin.
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen otti viime vuonna kantaa poliisin toimintaan eläinsuojelurikosten tutkinnassa havaittujen merkittävien puutteiden vuoksi.
Vähintä olisi, että edes eläinsuojeluilmoitukset kirjattaisiin yhdenmukaisesti kaikissa poliisilaitoksissa.