Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tytti Karvosen kolumni Kiintymystyylejä ja katkoksia

Me synnymme maailmaan toisten ihmisten avulla ja turvaudumme heihin viimeisen lähdön hetkellä.

Vaikka haavoittuvuus voi joskus tuntua pelottavalta, se on voima, joka liittää meidät muihin ihmisiin.

Kun lapsi saa hoivaa ja lohdutusta, mieleen rakentuu turvallinen kiintymystyyli, joka sanoo: olen rakkauden arvoinen.

Välillä ihmissuhteissa syntyy katkoksia. Toinen ei ymmärrä, selkä kääntyy. Kun olo on riittävän turvallinen voi kertoa, että tilanne tuntuu pahalta ja siihen kaipaa korjausta. Pehmeästi annettuun viestiin toisen on helpompi vastata rakentavasti.

Aina tämä ei onnistu. Yhteyden katkokset voivat herättää kipeitä tunteita etenkin, jos elämässä on ollut kokemuksia, joissa on joutunut selviytymään tukea tarvitessa yksin.

Kiintymystyyli voi muodostua ristiriitaiseksi tai vältteleväksi. Kiintymystyylien mukainen suojautuminen viriää etenkin merkityksellisissä ihmissuhteissa. Toisinaan se näkyy myös työpaikoilla.

Ristiriitaisesti kiintyneillä tunteet voimistuvat kun suojaudutaan. Korotetaan ääntä tai syytetään. Tiimiläinen voi moittia toista tekemättömästä työstä. ”Ainako on itse kaikki hoidettava!” Alla voi olla arvottomuutta. ”Yritin kertoa, että tehtävä on tärkeä, mutta hän vähät välitti. Tietysti koska sanoja olin minä.”

Välttelevästi kiintynyt pysyy kaukana tunteista, omista ja muiden. Välttelevä esihenkilö voi olla palautetta saatuaan vetäytyvä. Pinnan päälle välittyy viileys, mutta alla voi tuntua pahalta. ”Vaikka miten ponnistelen, kuuntelen johdon toiveet ja alaisten tarpeet, mikään ei riitä. Aina löytyy moitittavaa.”

Rakentava yhteys voi palautua kun haavoittuvuus tunnistetaan. Katkoksissa kipeitä tunteita on puolin ja toisin. Usein molemmat suojautuvat, sillä tilanne ei ole turvallinen kummallekaan. Syntyy kielteinen vuorovaikutuskehä, jossa suojautumistavat ovat muurina ihmisten välissä.

Toisen puutteiden pohtimisen sijaan on uskallettava katsoa itseä. Miten suojautuessa toimin, vetäydynkö vai kuumenevatko tunteet? Millaista kipua alla on? Kuinka suojautumiseni vaikuttaa yhteyteen, otanko siitä vastuun? Näenkö vastapuolella vihollisen vai ihmisen, joka yhtä lailla kamppailee vaikeiden tunteiden kanssa?

Kirjoittaja on psykoterapeutti ja työnohjaaja.