Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion kiistassa metsästys- ja kalastusoikeuksista

Girjasin paliskunta voitti Ruotsin valtion pitkässä oikeustaistossa. TT / LEHTIKUVA

STT

Ruotsin korkeimman oikeuden päätös myöntää Girjasin paliskunnalle (lapinkylä, ruotsiksi sameby) yksinoikeus alueen metsästyksestä ja kalastuksesta päättämiseen vaikuttaa myös Suomeen, uskovat aiheeseen erikoistunut oikeustieteilijä ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja.

Ruotsin valtion kannan mukaan oikeus pyyntioikeuksien myöntämisestä kuuluisi sille maa-alueiden omistajana. Oikeus kuitenkin hyväksyi saamelaisten kannan, jonka mukana heillä alueiden ikiaikaisina käyttäjinä on suurempi oikeus metsästyksen ja kalastuksen hallinnointiin. Lakitekstissä puhutaan "ylimuistoisesta nautinnasta". Sama lainsäädäntö on ollut käytössä myös Suomessa.

– Tämä on todella tärkeä ja merkittävä päätös, ja kyllä sillä on myös Suomeen konkreettinen yhteys. Ruotsin laki on myös meidän nykyisen oikeusjärjestyksemme perusta, sanoo oikeustieteilijä Juha Joona.

Joona on oikeustieteen tohtori ja Lapin yliopiston tutkija, jonka vuosi sitten julkaistu väitöskirja käsitteli saamelaisten vanhoja maa- ja vesioikeuksia nykyisen Pohjois-Suomen alueella.

Tuomiota pitää historiallisena ja Suomeen vaikuttavana myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Hänen mukaansa Pohjoismaissa on pyritty yhtenäistämään saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä.

– Tämä tuomio osoittaa, että joskus ainoaksi keinoksi jää tuomioistuinten kautta hakea tunnustusta olemassa oleville saamelaisten ikiaikaisille oikeuksille.

Girjaksen kannetta vastaavaa oikeustapausta Suomessa ei ole Sanila-Aikion mukaan vireillä. Korkein oikeus kuitenkin käsittelee kahta Tenon vesistössä kalastusta koskevaa tapausta. Lapin käräjäoikeus linjasi hylkäsi maaliskuussa syytteet luvatta kalastamisesta.

Oikeus katsoi, että saamelaisten oikeus kalastaa kotijoessa tehtiin tyhjäksi myymällä kalastusluvat turisteille lyhyessä ajassa samalla kun saamelaisilta on vaadittu kalastuslupia. Tämä oli oikeuden mukaan kohtuutonta. Tapauksesta valitettiin poikkeuksellisesti suoraan korkeimpaan oikeuteen.

Juha Joonan mukaan Tenon vesistöön liittyvä tapaus ei suoraan vertaudu Ruotsissa käsiteltyyn tapaukseen. Molemmat tapaukset koskevat saamelaisten kalastusoikeutta, mutta asiaa lähestytään kahdesta eri suunnasta.

– Siinä oikeudellinen peruste liittyy ensisijaisesti vaatimukseen saamelaiskulttuurin suojaamisesta. Ruotsissa samebyn vaatimus perustuu siihen, että heitä pidetään saamelaisille kuuluneiden vanhojen maaoikeuksien oikeudenomistajina, Joona sanoo.

Suomesta puuttuvat Ruotsia vastaavat samebyt, joiden voitaisiin katsoa edustavan saamelaisten maaoikeuksien haltijoita nykyaikana. Girjaksen tapaus saattaa kuitenkin pienentää kynnystä, jolla pyyntioikeuksia mielestään hallussa pitävä taho lähtisi kokeilemaan asiaa.

– Jos joku haluaisi lähteä viemään asiaa eteenpäin Suomessa samoilla perusteilla, kyllä siitä mielenkiintoinen oikeustapaus tulisi, Joona arvioi.

Ruotsin korkeimmassa oikeudessa päätös herätti ristiriitaisia tuntemuksia.

– On vaikea löytää sanoja. Tuntuu mahtavalta, että kymmenen vuoden koettelemus on ohi. Nyt alkaa uusi luku, iloitsi Girjasin puheenjohtaja Matti Blind Berg.

Ruotsin metsästäjien keskusjärjestö sen sijaan yllättyi päätöksestä ja povaa siitä merkittäviä seurauksia metsästykselle koko Pohjois-Ruotsin alueella.

– Tämä voi johtaa suureen hajaannukseen, jos huonosti käy, sanoo metsästysneuvoja Hans Geibrink.

Hän ennustaa useiden muidenkin paliskuntien peräävän jatkossa samanlaisia oikeuksia alueisiinsa kuin Girjas. Tilanne voi hänen mukaansa pahimmillaan johtaa perinteisen tunturimetsästyksen loppumiseen. Geibrink muistuttaa myös, etteivät kaikki saamelaiset ole paliskuntien jäseniä.

Korkeimman oikeuden jäsenen Sten Anderssonin mukaan tuomio koskee vain tapauksen osapuolia, mutta sillä on ennakkotapauksen rooli, minkä vuoksi päätös vaikuttaa myös muihin paliskuntiin.

Ruotsin hallitus ilmoitti tuoreeltaan analysoivansa päätöstä ennen kuin se ilmoittaa, onko hallituksella syytä ryhtyä joihinkin toimiin tuomion johdosta.

Oikeus metsästyksen ja kalastuksen sääntelyyn oli tuomioistuimen mukaan syntynyt yksittäisille saamelaisille 1700-luvun puolivälissä ja siirtynyt 1800-luvulla paliskunnan jäsenille.

– Ylimuistoisesta nautinnasta syntynyt oikeus on edelleen voimassa, Andersson sanoo.

Girjasin paliskunta haastoi valtion asiassa oikeuteen jo vuonna 2009. Käräjäoikeus ratkaisi asian saamelaisten hyväksi ja hovioikeuskin osittain. Sen mukaan paliskunnan pitäisi kuitenkin päättää metsästys- ja kalastusoikeuksista yhteisymmärryksessä valtion kanssa.

Hovioikeuden päätöstä pidettiin tulkinnanvaraisena, minkä vuoksi molemmat osapuolet valittivat siitä korkeimpaan oikeuteen.

Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtajan Per-Olof Nuttin mukaan oikeuden päätös voi luoda erimielisyyttä paliskuntiin kuuluvien ja kuulumattomien saamelaisten välille, mutta tämä "tabukysymys" pitää nyt kyetä käsittelemään. Yleisemmin torstainen päätös kuitenkin Nuttin mukaan vahvistaa saamelaiskäräjien neuvotteluasemaa suhteessa Ruotsin valtioon.

– Poliittisesti tämä avaa monia ovia edessämme, hän sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.