Luomupöhinä poikkeuksellisen kovaa – ennätysluvuista silti jäädään

Viljelijöiden kiinnostus kohdistuu kannattavuuden ja kasvavan markkinan vuoksi yhä enemmän luomuun.

Luomutuotteiden myynnissä on kasvupotentiaalia kotimaan markkinoillakin. Arvolla mitaten vain kaksi prosenttia myydyistä elintarvikkeista on luomua, kun viljellystä peltoalasta lähes 12 prosenttia on jo luomutuotannossa. Kuvituskuva. Päivi Tuovinen

Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen

Luomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.

Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä.

Luomutukien saamisen ehtona on noin viikon kestävän luomukurssin suorittaminen. Koulutukset järjestää valtaosin Pro Agria. Johtava asiantuntija Terhi Taulavuori Pro Agria Keskusten liitosta vahvistaa, että koulutukseen tulijoita on ollut tänä vuonna edellisvuosia enemmän.

–Lisäksi Pro Agria Keskuksille tehdyssä kyselyssä nousi esiin sekin, että luomutuotanto kiinnostaa ja pinta-alat sillä puolella olisivat kasvussa, Taulavuori kertoo.

Viljelijä pöyristyy, kun hevosen ruuasta tarjotaan tällaisia hintoja.

Lukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.

Uusien luomutilojen oli tehtävä luomusitoumus ja hakeuduttava ely-keskusten kautta luomuvalvontajärjestelmään viime viikon tiistaihin mennessä saadakseen luomutukea tänä vuonna. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira vastaa valvontajärjestelmän ylläpidosta ja luomutilojen valvonnasta ely-keskusten kanssa.

–Näillä näkymin mennään edellisen vuoden malliin. Tämä vuosi ei ole ennätyksellinen, sanoo ylitarkastaja Sampsa Heinonen Evirasta.

Viime vuonna uusia luomutiloja tuli 253, ja tänä vuonna vastaava määrä on 245, kun kahden ely-keskuksen tiedot puuttuvat eikä Ahvenanmaa ole luvuissa mukana.

–Luomupeltoalan kasvu oli viime vuonna noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ennusteen mukaan kasvu on tänä vuonna on kahdeksan prosenttia eli ollaan samalla tasolla.

Valvonnalla taataan, että markkinoilla olevat tuotteet on tuotettu luomuehtojen mukaan, ja ehtojen noudattaminen on edellytys luomutukien saamiselle.

Heinonen kertoo itsekin yllättyneensä, ettei uusiksi luomutiloiksi hakeutuvien määrä nouse kovempiin lukemiin.

–Vielä reilu viikko sitten minullakin oli sellainen tutina, joka perustui siihen, paljonko on tullut kyselyitä, paljonko viljelijöitä osallistuu kursseille ja paljonko luomupöhinää on. Tätä kaikkea on ollut jopa enemmän kuin aiemmin.

Lisääntyneen luomupöhinän ja -puheen taustalla ovat luomutuotannon kannattavuus ja erittäin hyvä markkinatilanne. Esimerkiksi luomukauran hinta lähestyy 400 euroa tonnilta.

–Tavallinen viljelijä pöyristyy, kun hevosen ruuasta tarjotaan tällaisia hintoja, Heinonen lohkaisee.

Hän muistuttaa, että suomalaiset ovat onnistuneet kehittymään ja ylläpitämään asemansa kansainvälisillä luomukauramarkkinoilla.

–Uusin käänne on, että pystytään viemään raaka-aineiden sijaan lisäarvotuotteita. Parikymmentä vuotta sitten vietiin lähinnä hiutalekauraa. Nyt pääpaino on kaurahiutaleitakin jalostetummissa tuotteissa.

Luomutuotteiden myynnissä on kasvupotentiaalia kotimaan markkinoillakin. Arvolla mitaten vain kaksi prosenttia myydyistä elintarvikkeista on luomua, kun viljellystä peltoalasta lähes 12 prosenttia on jo luomutuotannossa.

Pro Luomun Kottilan mukaan juuri kasvavat markkinat houkuttelevat viljelijöitä. Luomun myynti kasvoi viime vuonna 14 prosenttia.

–Näyttää, että kasvu on jatkunut tänä vuonna.