Pönttö on monen kolopesijän pelastus

LUONTO Pönttöjen ripustaja helpottaa kolopesijöiden asuntopulaa, mutta pönttöön voi asettua muitakin asukkaita kuin lintuja. Luontokerholaiset löysivät ihan erilaisen pesän.

Tässä pöntössä on asuttu. Pesässä on sammalta ja tuossa pieni sulka. Matias Rinta-Pollari (vas) ja Johannes Vinkki ovat linnunpönttöjen tarkastuspuuhissa. Sauvo Jylhä

Jan Pippingsköld

Kun Järvenpään ympäristöyhdistyksen luontokerholaiset tarkastivat ja puhdistuvat linnunpönttöjä, yhdessä puukiipijälle tarkoitetussa asunnossa odotti yllätys. Pöntössä oli kyllä asuttu, mutta asukkaina oli ollut ampiaisia. Niiden rakentamat kennot olivat pikkulinnun yksiössä tallessa.

Linnunpöntön rakentaminen on tuttua puuhaa useimmille, ja ainakin takavuosina niitä rakennettiin koulun käsityötehtävinä. Pönttö sopii lasten kanssa rakennettavaksi myös kotona, ja ympäristöyhdistyksen järjestämät pönttötalkoot ovat suosittu tapahtuma.

Vielä ehtii tarjota ratkaisuja lintujen asuntopulaan.

– Tänä vuonna ei ole vielä järjestetty pönttötalkoita, mutta toivottavasti ehdittäisiin järjestää, ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Heta Rinta-Pollari miettii.

– Talkoissa oli viime vuonna 50 tekijää, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Noora Andersson

Tekijät ripustivat rakentamansa asumukset itse; yhdistykselle jäi ripustettaviksi muutama pönttö. Nekin ovat saaneet paikkansa.

– Kaikki on ilmoitettu miljoona pönttöä -kampanjaan.

Rinta-Pollari ja Andersson ovat ilmoittaneet kampanjaan myös itse laittamansa pöntöt.

Pöntöttäminen tekee hyvää sekä luonnolle että ihmiselle: kolopesijöiden asuntopulaa helpottaessaan ihminen saa houkuteltua kotipihalleen asukkaita, joiden puuhia voi tarkkailla omaksi ilokseen. Linnut hyötyvät ihmisen tekemistä pesäpaikoista, koska luonnonkoloista on pulaa. Metsissä on enää vähän lahopuita.

– Ainakin tiaiset hyötyvät pöntöistä, Andersson sanoo.

Sinitiainen, hömötiainen ja töyhtötiainen ovat vähentyneet.

– Muutkin lajit pesivät kyllä pönttöihin.

Perinteisesti pönttöjen asukkaana pidetyllä kottaraisella menee huonosti; sen taantuminen liittyy myös maatalouden muutoksiin.

Voiko innokas pöntöttäjä ripustaa asumuksia liian tiuhaan?

– Sikäli kyllä, jos laittaa saman lajin pönttöjä pihalleen paljon, mutta tiheämmin voi ripustaa, jos pöntöt on suunnattu eri lajeille, Andersson neuvoo.

Hyvät ohjeet linnunpönttöjen rakentamiseen, ripustamiseen ja huoltoon saa esimerkiksi BirdLife Suomen nettisivuilta www.birdlife.fi/linnunpönttö. Järjestön sivuilla annetaan mitat ja rakennusohjeet eri lajeille sopiviin asumuksiin.

Lintujen lisäksi pöntöillä voi auttaa lepakoita.

– Vanhankylänniemessä niitä on, Rinta-Pollatri sanoo.

Miljoona pönttöä

Miljoona linnunpönttöä -kampanja saavutti tavoitteensa tällä viikolla. Kampanja käynnistettiin noin vuosi sitten, ja siinä rohkaistiin ihmisiä rakentamaan uusia linnunpönttöjä sekä tarkastamaan ja kunnostamaan vanhoja. Kampanjan ideaan kuului, että pesäpöntöt myös rekisteröitiin ja vietiin kartalle. Kampanjan takana olivat Yle ja joukko luontotoimijoita.

Miljoonan pöntön kampanjan etenemistä on voinut seurata netissä.

Rekisteröityjä pönttöjä on nyt miljoona, mutta rekisteröimättömien määrää ei taida tietää kukaan.

Pönttöjä yhteensä: 1 018 721 kappaletta, Tuusulassa 4 391, Järvenpäässä 2 083, Keravalla 1 548.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut