Joka viides nuorukainen on vailla tutkintoa – uhkaavat tippua työelämästä

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo, että ministeriöt selvittävät yhdessä konsteja vähentää nuorten syrjäytymistä. Heli Kurimo

Minna Harmaala

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä esitellään entistä jämerämpi työkalupakki nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, lupaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Hänen johtamansa työryhmä etsii ehkäisy- ja ratkaisumalleja syrjäytymiseen usean ministeriön yhteistyönä.

Kyseessä on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön ykköshankkeista.

–Viime vuosina on käytetty kymmeniä miljoonia euroja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta syrjäytyneiden nuorten määrä on vain kasvanut. Täytyy löytyä vaikuttavampia keinoja.

Lähes joka kolmas keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Liian moni putoaa.

Syrjäytymisen ehkäisyyn työryhmä etsii keinoja päiväkodista lähtien. Nuorille suunnatuista palveluista Ohjaamo-toiminnan valtakunnallistaminen on jo hallitusohjelman toimintasuunnitelmassa. Ohjaamo on yhden luukun palvelu, joka auttaa etsimään elämälle suuntaa.

Iso syrjäytymisen riskitekijä on opintopolun katkeaminen ennen tutkintoa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 20 –29-vuotiaista suomalaisista yli 110 000:lla eli noin 17 prosentilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

–Vain muutama prosentti peruskoulunsa päättäneistä ei jatka toisen asteen koulutuksessa. Ongelma on kuitenkin siirtynyt seuraavaan vaiheeseen eli koulutuksen keskeyttäminen on erityisesti ammatillisessa koulutuksessa erittäin korkea. Lähes joka kolmas keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Osa heistä toki aloittaa sen uudelleen, mutta silti liian moni putoaa, sanoo Grahn-Laasonen.

Neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että tieto keskeyttäneiden määrästä perustuu Tilastokeskuksen tilastoon. Sen mukaan opinnot aloittaneista tutkinnon suorittaa 3,5 vuodessa 67 prosenttia. Aloittajista 21,5 prosenttia on vailla tutkintoa vielä 9,5 vuodenkin päästä.

–Huolenaihe on, että meillä ei näytä syntyvän työpaikkoja, joita voi tehdä pelkällä perustutkinnolla, sanoo Turunen.

Huoli koskee erityisesti miehiä: 2010-luvulla parikymppisistä miehistä on ollut tutkinnotta 19–20 prosenttia.

–Luku on hälyttävä, sanoo Grahn-Laasonen.

Suurin apu koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ongelmaan on ministerin mukaan ammatillisen koulutuksen reformi, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Oppilaitoksilta odotetaan enemmän vähemmällä rahalla.

Reformissa vastuu nuorten tutkinnoista sälytetään tulosrahoituksen avulla koulutuksen järjestäjille: vain 50 prosenttia rahoituksesta tulee opiskelijoiden pääluvun mukaan, 35 prosenttia valmistumisten ja 15 prosenttia työelämään sijoittumisten. Lausuntovaiheessa oppilaitokset toivoivat rahoitusmalliin rukkausta, mutta se on ministerin mukaan pysyvä.

Oppilaitoksilta siis käytännössä odotetaan enemmän vähemmällä rahalla. Ammatillisesta koulutuksesta on tänä vuonna leikattu 190 miljoonaa euroa.

–Talouden realiteetit aiheuttavat sen, että on väistämättä pohdittava, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla ja tehokkaammin. Keskeinen lääke on karsia merkittävästi päällekkäisyyksiä ja rakentaa joustavampia polkuja. Tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisempaa osaamista, muotoilee Grahn-Laasonen.

–Jos kolmasosa keskeyttää, se kertoo, että muutoksia tarvitaan. Siksi reformi painottaa työpaikkaosaamista, mikä lisää nuoren motivaatiota.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut