Malja metsälle! – Tuusulan kohumetsän monimuotoisuus yllätti ensikertalaisen

Kippis turvaetäisyydeltä Tuomalan metsän Pyöräkalliolla. "Metsäleidit" Carita Kauppinen (vas.), Marena Nurminen ja Riikka Björn kilistelivät Inka Kallénin tarjoamalla samppanjalla. Jouko Tuomas-Kettunen

Jouko Tuomas-Kettunen

Lähdetkö skumppa- ja kahvikävelylle Tuomalan lähimetsään? Sieltä saisi voimaa!

Ai sinne kohumetsään?

Kutsun esittivät neljä Tuomalan metsissä vuosikymmeniä samoillutta naista.

Retki toteutui viime perjantaina ihanteellisissa olosuhteissa: Muutama lämpöaste jo aamusta, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja luoteistuulta oli vain neljä metriä sekunnissa.

Kun paljastin, etten ole kertaakaan käynyt Tuomalan metsässä, vaikka olen asunut Keski-Uudellamaalla vuodesta 1988, syntyi hetkellinen hiljaisuus. Kuului vain kurkien ääntelyä suoalueen suunnasta ja käpytikan naputusta lähipuusta.

Ryhmän veikeistä ilmeistä näki, että siinä onkin aivan otollinen asiakas! Mutta meitä voi olla muitakin?

–  Kyllä. Täällä on näkynyt nyt huomattavasti enemmän porukkaa, kun hakkuukohu alkoi. Kiinnostus on kasvanut. Metsään on nyt toteutettu myös epävirallisia tutustumisretkiä muutaman ihmisen porukoille.

Naiset ovat samoilleet metsässä kaikkina vuodenaikoina. Marena Nurminen on 30 vuotta Tuomalan metsän kupeessa asunut sairaanhoitaja, joka ammentaa voimaa päivittäin metsästä.

Carita Kauppinen on Rantatiellä asuva metsää rakastava lentoemäntä. Hänelle lähimetsä on tuottanut voimaa jo 27 vuoden ajan

Näyttelijä Inka Kallén on jo pikkutytöstä kulkenut Tuomalan metsässä.

– 15-vuotiaana aloitin säännölliset juoksulenkit metsässä. Vieläkin tunnen itseni pantteriksi tai nykyään varhaispuumaksi, kun hyppelen yli kantojen, hän virnisti.

Nyt hän ulkoiluttaa siellä myös Ciara-koiraansa.

Riikka Björn on viisitoista vuotta metsässä rentoutunut ja voimaantunut markkinointisuunnittelija, joka toimii myös rentoutus- ja hyvinvointiohjaajana.

Inka Kallén ulkoiluttaa päivittäin Ciara-koiraansa metsän poluilla. Kallén, Marena Nurminen (vas.), Carita Kauppinen ja Riikka Björn perustivat Facebook-ryhmän jossa on jo tuhat jäsentä. Jouko Tuomas-Kettunen
Lähiluontokohteessa on paikoin jopa korpimetsän tuntua. Alueen keskiosassa on laaja suoalue. Jouko Tuomas-Kettunen
Kumisaappaita tai vaelluskenkiä suositellaan poluille. Jouko Tuomas-Kettunen
Alueen keskikohdassa Saksankaliolla. Jouko Tuomas-Kettunen

Tämä on se ryhmä, joka sai Tuusulan pohtimaan, mikä ihmeen salama iski valmiikseen hakkuusuunnitelmaan.

– Kun norsupyssyllä ampuu joka suuntaan, jotakin myös tapahtuu.

Facebook-ryhmässään he nostavat esiin alueen luontoarvoja, virkistyskäyttöä ja monimuotoisen metsän tarvetta. Kahdessa viikossa ryhmään on liittynyt jo yli tuhat jäsentä.

– Arvostelumme kohdistuu pelkästään Tuusulan hakkuusuunnitelmiin. Yksityisten metsänomistajien oikeuksia kunnioitetaan ja niitä ei sorkita, Kauppinen huomauttaa.

Ryhmä muistuttaa, että Tuomalan metsä on monimuotoinen ja yhtenäinen metsäalue Tuusulassa. Osa metsästä on luonnonsuojelualuetta.

– Tämä on Tuusulan suurin metsäalue, jota ei tie halkaise. Virkistysalueeksi juuri sopiva.

Siitä kertovat lukuisat, vuosikymmenten aikana syntyneet risteilevät polut.

– Täällä voi turvallisesti eksyä. Mitä pienempi polku, sitä isompi seikkailu.

Lämpöjälkikartta kuvaa kunkin reitin käyttöastetta. Antti Niemi

Kolmen tunnin vaeltelu maastossa sai ensikertalaisen mykistymään. Luonnon monimuotoisuus yllätti. Lähiluontokohteessa oli paikoin jopa korpimetsän tuntua.

Tuusulassa vuonna 2006 tehdyn luontoselvityksen mukaan alue on säilynyt arvokkaana metsä- ja kallioalueena.

Keskiosan laaja rämealue ja itäosassa kalliot ja niiden jyrkänteet alusmetsineen ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä edelleen.

Kohuttua lahokaviosammalta en vielä nähnyt. Sitä olisi juuri Mansikkamäen alueella. Äärimmäisen uhanalainen kasvi pisti esimerkiksi kaavoitussuunnitelmat uuteen uskoon Helsingin Vuosaaressa helmikuussa.

Pysähdyimme Pyöräkalliolle metsäbistroon juomaan Inka Kallénin tarjoamat samppanjat.

– Kyllä metsälle voi vähän kilistellä!

Maija Kasvinen muutti viime syksynä Helsingistä Keravalle. Tämä metsä vaikutti muuttopäätökseen. Jouko Tuomas-Kettunen

Äkkiä polulta ilmestyy keravalainen Maija Kasvinen.

– Ihana metsä! Muutimme viime syksynä Helsingistä Keravalle kivan asunnon ja juuri tämän metsän takia.

Tuomalan metsään pääsee esimerkiksi Järvenpääntien varrelta Puolustusvoimien palvelukeskuksen kohdalta, Saksantien päästä tai Keravan Virrenkulman alueelta.

Tuomalan metsässä ei ole merkittyjä vaellusreittejä.

Tuomalan metsä

Tuusulan kunnanhallitus hyväksyi marraskuussa hakkuuhankkeen Tuusulan Tuomalan ns. Mansikkamäen alueelle. Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen on tehty 14.1. 2020.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri lähetti kuntaan vetoomuksen hakkuiden keskeyttämisestä 9.4.

Tuomalan metsät -Facebook-ryhmä perustettiin 26.4. Tällä hetkellä (9.5.) jäseniä on jo 1051. Ryhmä teki 3.5. nettiadressin hakkuuhankkeen keskeyttämiseksi. Allekirjoituksia on (9.5.) kertynyt 827.

Hakkuista on Facebook-ryhmän perustamisen jälkeen tehty ainakin kaksi oikaisuvaatimusta 30.4. ja 5.5.

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Etusivulla nyt