Työikäisten psyykkinen kuormitus ei ole lisääntynyt koronaepidemian takia, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n selvitys.
Liki puolet kantaa silti huolta siitä, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan.
Poikkeustilanne ja siihen liittyvät huolet eivät näytä lisänneen mielenterveyshäiriöitä työikäisillä, vaikka moni onkin eri tavoin huolissaan koronan vaikutuksista.
THL:n mukaan vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin näyttävät toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät.
THL selvittää kyselytutkimuksella koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin.
Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huoli on, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan. Tästä oli melko tai hyvin paljon huolissaan 45 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Vastaajista 35 prosenttia oli melko tai hyvin paljon huolissaan siitä, että itse tartuttaisi muita, ja 31 prosenttia oli vastaavasti huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista.
Oma koronavirustartunta oli vasta neljänneksi yleisen huolenaihe, sitä murehti 18 prosenttia vastaajista.
Vain 15 prosenttia vastaajista oli huolissaan terveydenhoitojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat.
Hallituksen kyky hoitaa epidemiatilannetta oli huolena vain 12 prosentilla vastaajista.
Joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, naisilla se oli hieman miehiä yleisempää.
Kuormittuneisuus oli myös 18–50 -vuotiailla hieman yleisempää kuin yli 50-vuotiailla.
– FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Tämä viittaa siihen, että poikkeustilanne ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari THL:n tiedotteessa.
Suvisaaren mukaan vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten epidemia ja rajaamistoimet ovat vaikuttaneet yli 70-vuotiaisiin, jotka eivät ole mukana tutkimuksessa.
Johtava tutkija Annamari Lundqvist toteaa, että vaikka koronaviruksesta ollaan huolissaan, on niiden osuus, joita asia kovasti huolettaa, vielä toistaiseksi melko pieni
– Lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan, Lundqvist sanoo.
2
