Euroopan avaruusjärjestölle valmistettavaa avaruusluotaimien maatukiasemaa valmistetaan moniammatillisena yhteistyönä Järvenpäässä.
Prototyypin pääurakoitsijana on toiminut Insinööritoimisto Rejlers Oy.
Alihankintana Jarparo Oy on vastannut rakenteista ja koneistuksesta, Ari’s Group Oy on hitsannut prototyypin rakenteen, Finnish Steel Painting Oy on maalannut tukiaseman valkoisen pinnan ja Keuda on tarjonnut rakentamiseen soveltuvat tilat sekä on kartoittanut levyseppähitsausalan opiskelijoista soveltuvimmat työskentelemään yhteiseen projektiin.
PääsuunnittelijaWille Siren Rejlersistä kertoo, että suunnittelutyö aloitettiin pari vuotta sitten laitteistosta, jonka tehtävä on testata radioplasma-aaltoinstrumentin (RPWI) avautumismekanismin toimintaa siihen suunnitellun maatukiaseman avulla.
– Käytännössä laitteisto varmistaa, että instrumentin avautumismekanismi toimii suunnitelmallisesti ja oikein myös maapallon ilmakehässä, avaruuden painotonta tilaa kopioiden, kiteyttää Siren.
Siren on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä mekaniikkasuunnittelijatiiminsä Henrik Lähdeksen ja Jarkko Laakson kanssa.
Ei voisi olla parempaa työssäoppimispaikkaa.
Aki Mansikka
Prototyyppi on suunniteltu ja rakennettu avaruusteknologiaa ja -materiaaleja hyödyntäen niin, että sitä materiaalien puolesta voitaisiin käyttää myös avaruudessa, vaikka tämä, kyseinen laite tuleekin pysymään aina maapallolla.
– Olen yllättänyt dokumentoinnin määrästä ja laajuudesta työskenneltyäni avaruusteknologian parissa. Kaikki tekeminen dokumentoidaan äärimmäisen tarkasti, jotta tarvittaessa pystytään identifioimaan, mikä johti mihinkin, kertoo puoli vuotta projektin parissa töitä tehnyt Henrik Lähdes.
–On ollut mielenkiintoista nähdä ja kokea valmistustekniikan käytäntöä, miten todellisessa maailmassa suunnitelmat toimivat. Se mikä paperilla on näyttänyt hyvältä, ei sellaisenaan toimi oikeasti, vaan tarvitsee hienosäätöä, kertoo Keudasta oppisopimuksella vuonna 2015 kunnossapitoasentajan tutkinnon suorittanut Laakso.
Jarparo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Bollström kertoo, että prototyypin valmistamiseen käytettävät materiaalit ovat hapenkestävää terästä, eli avaruuskestävää materiaalia.
Jarparon Pertti Oksanen ja Markku Lahti ovat kokeneita koneistajia ja kokoonpanijoita.
Projekti alkoi vuoden vaihteessa runkorakenteiden parissa ja kevään aikana on tehty viimeistelykasausta.
Valmis prototyyppi kohoaa 5 metrin korkeuteen ja pystyy kantamaan maatasossa yhden 100 kilon esineen ja yli metrin korkeuteen noustessaan ainoastaan kilon painoisen esineen.
Valmis prototyyppi kuljetetaan Euroopan avaruusjärjestön tukikohtaan Alankomaihin.
Keudan ensimmäisen vuoden levyseppähitsaajaopiskelija Aki Mansikka on projektissa mukana kuukauden ajan.
– Tiesin heti, että haluan ehdottomasti mukaan. Olen tehnyt pieniä asennuksia saatuani ensin kattavan ohjauksen Jarparon ammattimaisilta kokoonpanijoilta Pertiltä ja Markulta. Lisäksi olen ohjannut nostureita, joilla esimerkiksi isot sylinterit nostettiin paikoilleen, kertoo Mansikka.
– Ei voisi olla parempaa työssäoppimispaikkaa, jossa kertyy taitoa ja osaamista huippuporukassa.
Keudan koulutusjohtaja Arto Lehtola kertoo Wärtsilänkadun tuotannollisten tilojen mahdollistavan monipuolisen yhteiskäytön.
Lehtola visioi yhteistä tuotantoprosessien ekosysteemiä, joka mahdollistaa yrityksien tuotannon ja tulevaisuuden työntekijöiden kohtaamisen. Osaaminen kasvaa, kun yhteisessä tilassa ovat paikalla yritykset, opiskelijat ja alan opettajatkin.
– Ideointi sai alkunsa viime vuonna Keudan Teknologiatiistai -tapahtumassa. Jarparon toimitusjohtajan Pekka Bollströmin kanssa löytyi pikaisesti yhteinen sävel, jonka myötä tuotannollinen ekosysteemi syntyi ja toiminta pääsi käynnistymään, kertoo Lehtola.
Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus kehittää ja laajentaa eri alojen yrityksien ja opiskelijoiden työssäoppimisen kautta.