Tänä kesänä retkeily ja vaellus korvaavat ulkomaanmatkat – katso Julia Loukian vinkit mielenkiintoisiin lähikohteisiin
Luontoyrittäjä ja eräopas, mäntsäläläinen Julia Loukia tuntee Uudenmaan alueen metsät ja vesistöt kuin omat taskunsa. Luontoinnostus tarttui mukaan jo lapsena, ja luonnossa liikkumisesta ja liikuttamisesta tuli ammatti.
Luonto on aina auki. Kun Suomi suljettiin, monet suuntasivat metsään ja tekevät niin myös kuluvan kesän aikana. Ulkomaanmatkojen peruuntumisen myötä luonto kiinnostaa yhä useampaa.
Loukia muistuttaa, että Keski-Uudeltamaalta ja kunnista sen läheltä löytyy loistavia kohteita eräilystä innostuneille tai siihen vasta tutustumista aloitteleville.
– Ensikertalaisen ei heti alkuun kannata lähteä hirvittävän syvälle metsään. Päiväseltään voi suunnata vaikkapa Sarvikallioon Tuusulassa, Järvenpään Lemmenlaaksoon, Sipoonkorven kansallispuistoon, Haukankierrokselle Mäntsälään, Nuuksioon tai Kytäjä-Usmin ulkoilualueelle Hyvinkäälle.
Loukia kertoo, että hyviä päiväkohteita ovat myös Nukarinkoski ja Myllykoski, molemmat Nurmijärvellä. – Rajamäeltä löytyy Sääksin alue, jossa on kiva uimaranta mutta myös kivoja ulkoilureittejä. Hyvinkään Sveitsissä menee ristiin rastiin polkuja, ja Askolan Hiidenkirnut on Suomen laajin hiidenkirnuesiintymä.
Monista näistä paikoista löytyy lyhyitä ja pitkiä reittejä, ja kun kokemusta on ja varustus kunnossa, voi retkeilyn vaihtaa vaellukseen. Esimerkiksi Melkuttimien alueen reitit Lopella ovat osa Paaran Patikkaa, joka puolestaan on osa yli 200 kilometrin mittaista Hämeen Ilvesreittiä. Päiväseltään alueella eräilevälle sopii esimerkiksi Iso-Melkutin-järven ympäri kiertävä merkitty reitti, jolla on pituutta hieman reilu seitsemän kilometriä.
Vaikka luonto jo itsessään on lumoava, voi retkiin saada lisää mielenkiintoa erilaisilla aktiviteeteilla.
– Lapset havainnoivat vieläkin enemmän, jos pelataan vaikka bingoa, jonka avulla bongaillaan kääpiä, sieniä ja muita metsän kasveja. Bingoa voi pelata myös omalla aktiivisuudella. Merkkaa aina ruudukkoon melomiset, vaellukset ja muut, ja katso, milloin on taas rivi täynnä, Loukia vinkkaa.
Riippumattoretkeily on mukava kokemus.
– Silloin ei tarvita telttaa ja lapset tykkäävät todella paljon.
Teltta, makuupussi ja makuualusta ovat yöpyjän vakiovarusteet.
– Samoin hyvät kengät ja säänmukaiset vaatteet, oli kyseessä sitten lyhyt retki tai pidempi vaellus. Kannattaa muistaa, että illalla voi olla paljon kylmempää kuin päivällä, Loukia painottaa.
Hän myös muistuttaa varaamaan riittävästi juotavaa, sillä luonnossa liikkuessa nestettä kuluu yllättävän paljon. Nälkäisenäkään ei ole mukava liikkua.
– Mitäpä on retki ilman evästä. Trangialla tai risukeittimellä on hyvä tehdä ruokaa, mutta se pitää muistaa, että risukeitintä ei saa käyttää, jos alueella on metsäpalovaroitus.
Tulitikut hän neuvoo sujauttamaan minigrip-pussiin, jotta sade ei vie niiden toimintakuntoa. Istuinalusta tuo lisämukavuutta.
– Mukana kannattaa pitää ensiapu- ja kyypakkausta ja kännykkään ladata 112-sovellus. Sen avulla pelastajat löytävät paikalle tarvittaessa. Suosittelen myös karttaa ja kompassia, tai ainakin kelloa, josta näkee suunnan.
Kansallispuistot
Suomessa on 40 kansallispuistoa. Pohjoisin on Lemmenjoki Inarin ja Kittilän alueella, eteläisin Tammisaaren saaristo läntisellä Uudellamaalla.
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita. Ne turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja antavat mahdollisuuden nauttia luonnosta.
Kansallispuistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja ja tulentekopaikkoja.
Kansallispuistoissa voi myös yöpyä telttailualueilla tai yöpymiseen tarkoitetuissa rakennuksissa.
Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2019 yli seitsemän miljoonaa käyntiä. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
