Helena Ketonen, 74, on myynyt perunoita Keravan torilla jo 50 vuotta: "Ainakin tämän kesän aion mukana roikkua"

Helena Ketonen aloitti taas uuden kauden Keravan torilla viime torstaina. Anton Soinne
Oskari Lehto

Oskari Lehto

Helena Ketonen, 74, on aloittanut taas yhden uuden torikauden Keravalla. Häntä voi hyvällä syyllä sanoa eläväksi torilegendaksi, sillä hän on myynyt Keravan torilla täydet 50 vuotta. Perunaa on ollut kaupan alusta asti.

– Tarkoista määristä en ole pitänyt kirjaa, mutta olen varmaankin käsitellyt ainakin miljoona kiloa perunaa urani aikana, hän naurahtaa.

Helena Ketonen päätyi torikauppiaaksi 1960-luvun jälkipuoliskolla, kun hän meni naimisiin loppelaiseen perunasukuun kuuluneen Harri Valdemar "Valtsu" Ketosen kanssa.

Ensimmäiset vuodet Helena Ketonen teki toimistotöitä, mutta pian tie kävi torimyyjäksi.

– Myimme Lopen perunaa yhdessä Järvenpään torilla 3–4 vuotta. Siellä oli muitakin kauppiaita. Sitten joku tuli kysymään, että mitä te kaikki täällä teette, miksette mene Keravalle myymään, hän muistelee.

1970-luvun alussa Keravan tori oli vielä vanhalla paikalla virastotalon edustalla. Toripäiviä olivat tiistai, torstai ja lauantai. Toiminta oli ympärivuotista ja Ketosen kojulla myytävänä oli aluksi pelkästään perunaa.

Hyvä maku on yhä tärkeää torikaupassa.

Helena Ketonen.

– Sitä ostettiinkin tosi paljon. Perunaa ei vielä silloin saanut oikein muualta kuin torilta, kun Keravallakin oli lähinnä sekatavarakauppoja. Lisäksi perunaa käytettiin paljon enemmän kuin nykyään.

1970-luvun lopulla Helena Ketosen torivalikoimiin tulivat myös juurekset ja sen jälkeen muut kasvikset sekä marjat.

– Marjojen myyntiin piti hakea erikseen lupaa Keravan kaupungilta. Kilpailu oli muutenkin kovaa: minulla oli vakipaikka poliisilaitoksen portaiden juurella, mutta muiden torikauppiaiden vaatimuksesta toripaikkoja alettiin kierrättää 1980-luvulla, Ketonen naurahtaa.

Alkuaikoina myytävät perunat ja juurekset kasvatettiin omalla maatilalla, mutta nykyisin tuotteet tulevat tuottajilta ympäri Etelä-Suomea.

– Haluan aina maistaa tuotteita, joita otan myyntiin. Hyvä maku on yhä tärkeää torikaupassa. Ruokakaupoissa voi myydä melkein mitä vain, mutta ei torilla.

Torin paikka Keravalla vaihtui vuonna 2002 nykyiselle sijainnilleen kävelykatu Kauppakaaren varrelle.

– Torikauppa on hiljentynyt kamalasti. Asiakkaat ovat usein eläkeikäisiä ihmisiä, mutta nuoret eivät oikein osta mitään torilta nykyisin.

Viime vuosina Helena Ketonen on aloittanut torikauden Keravalla noin viikkoa ennen juhannusta ja siirtynyt talvitauolle tavallisesti syys–lokakuussa, joskus vasta joulun alla.

Työpäivät ovat pitkiä: aamu alkaa kotona Lopella aamuneljältä puurolla ja kahvilla. Keravan torilla Ketonen aloittelee usein jo kuuden hujakoilla.

– Työ on aika raskasta, kun päivän aikana ei oikein ehdi syömään eikä juuri juomaankaan, kun vessassa ei voi juosta. Voi mennä iltakahdeksaan, ennen kuin pääsen sisälle ja syömään jotain, hän kuvailee.

Työssä on kuitenkin hyvät puolensa. Helena Ketosen mukaan monien asiakkaiden kanssa vaihdellaan kuulumisia vuodesta toiseen. Hän kertoo eräänkin Pirkko-nimisen ihmisen käyneen Keravalla asiakkaana alusta lähtien.

– On niitä varmaan muitakin. Lisäksi Keravalta tulee mieleen Kirsti ja Seppo -pariskunta, jotka ovat asiakkaitani jo kolmannessa sukupolvessa, hän iloitsee.

Helena Ketonen tekee tätä nykyä töitä Keravan torilla vuosi kerrallaan. Sen pidemmälle hän ei halua ajatella.

– Ei tämä torikauppa enää oikein lyö leiville, mutta olen pysynyt hyvässä kunnossa enkä oikein osaa olla tekemättä mitään, koska siitä tulee huono omatunto. Kyllä minä tässä ainakin tämän kesän aion mukana roikkua, hän tuumailee.

Espanjan kieli harrastuksena

Lopen Läyliäisissä asuvalla Helena Ketosella on kaksi lasta, joista tytär Hannele toimii torikauppiaana Järvenpäässä. Poika Juha on puolestaan ollut Nurmijärven torilla.

– Tyttären apuna olen ollut yhä silloin tällöin.

Ketonen harrastaa muun muassa lukemista ja espanjan kielen opiskelua.

– 1990-luvulla työskentelin Teneriffalla viitenä talvena baarimikkona. Tosin niissä hommissa ei paljon espanjaa tarvinnut, kun asiakkaat olivat pääosin suomalaisia.

Vapaa-aikoina Ketonen puuhailee mielellään mökkimaallaan Lopen Punelia-järven rannalla. Mökkimatka on kohtuulliset 25 kilometriä.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut