Arvokasta kulttuurihistoriaa konservoidaan esiin seinistä Järvenpäässä – "Hän on nyt pinnalla"

Valmis. Konservaattorit Anna Lehtinen (vas.) ja Sari Pouta sekä museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander tutkivat Hakaan-teosta. Sinertävät värikerrokset poistettiin ja tilalle tuli luonnonvalkoista, tarkoitukseen kehitettyä erikoismaalia. Sauvo Jylhä

Jouko Tuomas-Kettunen

Parhaillaan arvokasta kulttuurihistoriaa kirjaimellisesti rapsutetaan esiin seinistä Järvenpäässä.

–  Harva tietää, että Lepolassa sijaitsevan Keski-Uudenmaan Kristillisen koulun seiniltä löytyy merkittävä määrä kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879-1949) kipsireliefejä, kertoo Järvenpään Museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander.

Kaikkiaan reliefejä entisen Maatalousnormaalikoulun eri rakennuksissa on kahdeksantoista.

Teokset ovat kiinteistön omistajien vaihtuessa päätyneet osaksi Järvenpään taidemuseon hallinnoimaa kaupungin taidekokoelmaan.

Nyt työn alla ovat suurikokoisimmat reliefit . Joulukuussa 2018 konservointiin kaksitoista pienempää teosta. Sauvo Jylhä

Huonoon kuntoon päässeitä teoksia ollaan parhaillaan konservoimassa varhaisempaa asua vastaaviksi taidemuseon ja Mestaritoiminnan yhteistyönä.

Konservoinnista vastaa Konservointipalvelu Löytö Oy:stä Anna Lehtinen ja Sari Pouta.

Heille Emil Cedercreutz on toki eri työmaiden kautta tuttu taiteilija.

– Cedercreutz on nyt pinnalla, Anna Lehtinen kiteyttää.

Siitä kertoo esimerkiksi se, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi hänestä teoksen viime syksynä.

– Meillä Järvenpäässä taiteilijan arvo aletaan vähitellen ymmärtää. Ja julkinen kiinnostus on selvästi kasvanut, Hanna Nikander lisää.

Tarkkaa työtä. Sauvo Jylhä

Nyt työn alla ovat suurikokoisimmat reliefit. Joulukuussa 2018 konservointiin kaksitoista pienempää teosta.

– Ehkä on hyvä, että resurssit kohdentuivat eri vuosille. On pystytty tekemään tarkat värianalyysit. Apua tutkimuksiin olemme saaneet Emil Cedercreutzin museosta Harjavallasta, Nikander kertoo.

Maataloustöitä kuvaavat teokset ovat varsin suurikokoisia.

Hauraat kipsityöt on aikanaan asennettu kiinteästi koulun seiniin, eikä niitä ole voinut liikuttaa paikoiltaan. Kouluarki on elänyt niiden ympärillä vuosikymmenestä toiseen ja jättänyt teoksiin jälkensä.

Näitä vaurioita pyritään korjaamaan huolellisella konservointityöllä.

Teoksista poistettiin vaaleansiniset maalikerrokset. Sauvo Jylhä

Teossarja juontaa juurensa 1930-luvun vaihteeseen.

– Vuonna 1928 rakennettu koulualue toimi alkujaan maatalousnormaalikouluna, johon kuului pienviljelijäkoulu, maamieskoulu ja karjatalouskoulu. Näiden rehtori tilasi Cedercreutzilta maatalousaiheisen teossarjan uusia kouluja koristamaan, Hanna Nikander kertoo.

Taustalla vaikutti Taidetta kouluihin -yhdistys, jonka puheenjohtajana Cedercreutz toimi.

Nikander kertoo, että samaa yhdistystä oli ollut perustamassa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt, joka paria vuosikymmentä aiemmin asui koulun naapurissa, nykyään museona toimivassa Aholassa.

Reliefit kuvaavat Cedercreutzin muun tuotannon tapaan maanviljelijöitä, hevosia, renkejä ja karjaa ylevöittävään sävyyn. Sauvo Jylhä

Reliefit kuvaavat Cedercreutzin muun tuotannon tapaan maanviljelijöitä, hevosia, renkejä ja karjaa ylevöittävään sävyyn.

– Aihevalintojen taustalla vaikutti omavaraista maalaiselämää ihannoinut tolstoilainen aatemaailma, joka oli suosittu puheenaihe taiteilijoiden keskuudessa 1900-luvun vaihteessa, Hanna Nikander kertoo.

Muun muassa Eero Järnefeltin veli Arvid jätti lakimiehen työnsä tolstoilaisen heräämisen myötä ja ryhtyi sen sijaan pientilalliseksi.

– Cedercreutz oli aiheesta niin inspiroitunut, että keräsi valtavan kokoelman maanviljelytyöhön liittyvää esineistöä maataloja kiertelemällä, ja rakennutti esineille kotinsa maille näyttelytilan, jota kutsui Maahengen temppeliksi.

Emil Cedercreutzin Ytin hevonen -veistos on vuodelta 1939. Veistos sijaitsee Pajalassa Järvenpäässä. Järvenpään taidemuseo

Hanna Nikanderin hartaana toiveena on, että yleisö pääsisi lähitulevaisuudessa tutustumaan opastetuilla kierroksilla koulun seinäreliefeihin.

Julkisesti Cedercreutzin kädenjälkeä voi ihastella esimerkiksi Järvenpään Pajalan hevosveistoksessa.

Cedercreutzin töitä on esillä myös esimerkiksi Helsingin Tieteiden talossa.

Emil Cedercreutz

Kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija Emil Cedercreutzin (1879-1949) tuotanto ulottui silueteista maalauksiin ja veistoksiin.

Lisätietoa: Emil Cedercreutz 1879-1949 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). 2019.

Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta. (harjavalta.fi).

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut