Mestassa näytellään taas

Teatteri: Tuusulalainen harrastajateatteri toivoo syksyn näytelmien pelastavan taloutensa, jonka pitkä toimintatauko vei kuralle.

Jouni Nurminen ja Iida Ketvel ohjaavat Mikä Mikä Teatterin syksyn näytelmistä kaksi. Kolmannen ohjaa Veikko Saarinen. Anton Soinne
Jan Pippingsköld

Jan Pippingsköld

Mikä Mikä Teatteri aloittaa harjoitukset kuukausien hiljaiselon jälkeen. Ensimmäisenä ensi-iltaan saatava näytelmä on Odotus, joka oli jo aivan viimeistelyvaiheessa, kun korona pani stopin valmistautumiselle.

Nyt siltä odotetaan paljon myös lipunmyynnin suhteen, sillä tuusulalaisen harrastajateatterin kassa alkaa ammottaa tyhjyyttään.

– Toimimme 98-prosenttisesti lipunmyyntitulojen varassa, ja taskut on nyt tyhjennetty, Mikä Mikä Teatterin kantava voima Veikko Saarinen kertoo. Taloudellisesti tärkeä kesänäytelmäkin jäi tänä vuonna kokoaan pois.

– Odotus oli kymmentä harjoitusta vaille valmis, kun se piti koronan takia jäädyttää, Saarinen kertoo.

Nyt näytelmä otetaan uudelleen viimeisteltäväksi. Ensimmäiset harjoitukset olivat tiistaina, ja ensi-ilta on 6. syyskuuta. Väliin mahtuu 14 harjoituskertaa.

– Kolmet harjoitukset viikossa, ohjaaja Jouni Nurminen kertoo.

Miten kertaalleen valmistetun näytelmän viimeistely totaalisen treenitauon jälkeen tapahtuu?

– Palautetaan, muistutetaan mieleen. Kuunteleminen on tärkeää. Pitää olla freesiä ja vaikuttaa spontaanilta, ohjaaja miettii.

– Näyttelijät ovat kokeneita ja motivoituneita.

Odotuksen ovat kirjoittaneet näyttelijät Pirkko Saisio ja Marja Packalén yhdessä Heini Junkkaalan kanssa.

– Odotuksessa on hyvin vaikeita tunnustuksellisia osia, ja väillä hypätään komiikkaan. Se on tragikomedia, jossa ei ole perinteistä näytelmän aristoteelista rakennetta käänteineen. Se on toisaalta vaikea toisaalta helppo, ohjaaja kuvailee.

– Siinä on mukana sodanjälkeinen aika, ja siinä on 70-luvun kommunistiaika.

Odotus on kiinnostava sodanjälkeisille sukupolville, mutta myös nuorille.

– Se käy myös nuoremmille ja olisi hyvä, jos nuoret kiinnostuvat menneisyydestä. Tulevaisuus perustuu osittain menneisyydelle.

Marraskuussa ensi-iltansa saa Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittama Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö. Littoinen on Turussa, onko tämä siis turkulainen näytelmä?

– En koe sitä mitenkään turkulaiseksi, enemmän sijoitan sen satumaailmaan, ohjaaja Iida Ketvel kertoo.

– Se on hauska lastennäytelmä, jossa on oma opetuksensa. Siinä jahdataan riiviötä, jota ei välttämättä olekaan.

– Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö sopii hyvin koko perheelle.

– Näytelmässä on kohtaus, jonka olen itse nähnyt VHS-kasetilta. On hauska tuoda se näyttämölle, kun on nähnyt sen vain elokuvassa.

Näytelmän harjoitukset ovat alkamassa, ja ohjaaja on keskustellut työryhmänsä kanssa vasta Whatsappissa.

Iida Ketvel on saanut teatterikipinän koululaisena Mikä Mikä Teatterissa. Kokemuksen innostamana hän hakeutui ilmaisutaitopainotteiseen lukioon Tampereelle. Siellä sai opiskella alaan liittyviä asioita monipuolisesti.

Heinähattu on hänen ensimmäinen ohjaustyönsä, ja se sopiikin hyvin, sillä hän on Heinähattu ja Vilttitossu -fani.

Näiden kahden näytelmän lisäksi nähdään lokakuussa Sakari Pipatin kirjoittama Sininen huivi, jonka ohjaa Veikko Saarinen.

Mikä Mikä Teatterin näytelmät nähdään Teatteri Mestassa, joka on entinen nuorisotila Hyrylässä. 

– Näyttämö on kapea ja syvä, ja aika korea.

Monet ohjaajat ovatkin käyttäneet tilaa monipuolisesti ja tuoneet toimintaa myös lattiatasolle.

– Odotus on tuotu kokonaan alatasolle, Nurminen sanoo.

– Tämä tila on aika erilainen kuin missä olen ollut, Ketvel miettii.

– Tämä on ollut nuorten mesta, ja monet kaverit ovat henganneet täällä. Itse en ole käynyt täällä ennen kuin nyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.