Pikajuoksun sietämätön vaikeus – Moni mies jahtaa Tommi Hartosen ennätyksiä

SUL:n aitajuoksijoiden vastuuvalmentaja Mikael Ylöstalo iloitsee junioripuolen juoksijamäärästä.

Viljami Kaasalainen (JKU) juoksi viikonloppuna Suomen mestariksi 100 metrillä. Arkistokuva. Arkisto/Timo Pasanen

Timo Pasanen

Yleisurheilun kotimaisilla kentillä pikajuoksu on nostanut selkeästi päätään. Pikamatkoilla telineistä on lähdössä selkeästi enemmän urheilijoita kuin moneen vuoteen.

Miesten puolella 100 ja 200 metrin juoksuun on tullut viime vuosina hyviä tyyppejä.

Naisten puolella on ehkä vähemmän laajuutta, mutta kiinnostusta on silläkin puolella.

Suomen Urheiluliitossa pika-aitojen vastuuvalmentajana toimiva Mikael Ylöstalo arvioi, että toki aikaisempinakin vuosina on tullut pikajuoksijoita.

– Sileän pikajuoksijoita on nyt tullut junioreihin kuitenkin ilahduttavan paljon. Pikajuoksijat ovat hakeutuneet lajin pariin ja juoksu kiinnostaa nyt hyvin. Kun usea urheilija juoksee hyvin, niin se taas innostaa nuoria mukaan, Ylöstalo kiittelee.

"Lyhyempi matka vaatii enemmän voimaa"

Myös 200 metrille on tullut laajuutta, sillä aina matkan kiinnostus ei ole ollut niin suurta.

 Harjoituskulttuuri on mennyt eteenpäin ja pikajuoksijat saavat hyvää valmennusta.

Mikael Ylöstalo

Entinen huippuaituri Ylöstalo näkee, että pidempi matka vaatii hieman erilaista omistautumista.

– Ei niissä suurta eroa ole, mutta jos voi juosta rennosti lujaa 200 metriä, niin se vaatii ehkä enemmän lajinomaista juoksua.

Maksiminopeus on molemmilla matkoilla tärkeää. Ylöstalo kiteyttää, että 100 metriä on todella pikamatka ja siihen keskittyneet ovat ehkä voimakkaampia.

– Lyhyempi matka vaatii enemmän voimaa. Voimailusalilla tehdään puolet matkasta ja loput matkasta tehdään sitten taidolla, harjoittelulla ja tekniikalla.

Pikajuoksun lyhyeen oppimäärään ei kuulu paljoa. Pikajuoksussa lähtö korostuu, sillä se luo pohjan kiihdytysvaiheelle. Maksimaalisen nopeuden vaihe on pidettävä mahdollisimman pitkään, ettei nopeuden hidastumisen vaihe olisi pitkä.

– Startissa ja kiihdytysvaiheessa tarvitaan suurta lihasten tehontuottoa, jolloin voimakkaista jaloista on hyötyä.

"Harjoituskulttuuri on mennyt eteenpäin"

Mikael Ylöstalo sanoo, että pikajuoksu on herkkä laji.

– Onneksi Suomessa harjoituskulttuuri on mennyt eteenpäin ja pikajuoksijat saavat hyvää valmennusta kotimaassa. Nykyään ei vedetä samanlaista treeniohjelmaa pitkän matkan juoksijoille kuin pikajuoksijoille, Ylöstalo miettii ja puhuu vanhasta harjoituskulttuurista.

– Harjoituskulttuuri on mennyt eteenpäin suuria askeleita. Nykyään otetaan aivan erilainen näkökanta, kun tulee eteen nopeita nuoria juoksijoita.

Pikamatkojen suosio näkyy hyvin kotimaisissa kilpailuissa. Miesten kärjessä on monta hyvää juoksijaa. Timo Pasanen

"Hyvät tulokset ruokkivat"

Yleisurheilu on saanut koneiston hyvin käyntiin nyt koronan jälkeen, ja kilpailijoita riittää kisoihin. Hyviä urheilijoita on tulossa.

– Hyvät tulokset ruokkivat myös koko yleisurheilua. Sen näkee jo kansallisissa kisoissa, että hyviä nuoria on tulossa moneen eri lajiin. Suomalainen yleisurheilu on hyvässä nosteessa, mutta ei pidä tuudittautua hyvään. Töitä pitää tehdä koko ajan enemmän, Ylöstalo sanoo.

– Positiivisiin asioihin on kiinnitetty nyt enemmän huomioita, siitä minä pidän.

"Kengurumainen askel"

Pikajuoksussa on nähty tänä kautena hyviä tuloksia. Miesten puolella on monta potentiaalista pikajuoksijaa, joilla on mahdollisuus parantaa 100 ja 200 metrin pikamatkojen Suomen ennätystä.

Ylöstalo valmentaa Samuli Samuelssonia ja valmensi myös aikoinaan Tommi Hartosta.

Hartosen nimissä ovat sekä 100 metrin että 200 metrin juoksun Suomen ennätykset.

– Tommi oli pitkä ja askelpituus hänellä oli ylipitkä – sillä hän eli kisoissa. Kun hän sai sen onnistumaan, niin silloin mentiin kovaa. Samuli on taas aivan erilainen tyyppinä, kengurumainen askel, joka vie häntä vauhdilla eteenpäin.

– Samulin parasta ei ole vielä nähty, sillä kuluva kausi on ollut hänelle hieman kuntoutuskausi. Hänellä on takanaan vaikea loukkaantuminen, ja sen takia kaikki tämän kauden juoksut ovat eteenpäin menoa, Ylöstalo summaa.

Miesten 17-vuotiaiden SM-kisoissa 100 metriä voitti Lapuan Virkiän Valtteri Louko ajalla 10,93.

– Kyllä 11 sekunnin alittaminen tuntuu urheilijasta eteenpäin menolta. Tai sitten vaikkapa 10 sekunnin alitus. Rajojen rikkominen on tietysti sellainen henkinen asia, joka vie eteenpäin.

"Nostetta on yleisurheilun puolella"

Ylöstalo kiittelee myös liikuntaluokkia ja -kouluja, jotka toimivat hyvin ja antavat mahdollisuuksia päästä harjoittelemaan hyvin.

Hän painottaa, että yleisurheilussa ei kilpailla samoista tyypeistä esimerkiksi heittolajien kanssa.

– Pikajuoksuun hakeutuu erilaisia tyyppejä, joten nämä harrastajat eivät ole pois heittolajeista.

Esimerkiksi Sipoossa nähtiin kansallisissa kisoissa tänä vuonna miesten sadalla metrillä yli 50 osallistujaa. Jo se kertoo omaa kieltään.

– Kiitos koronan, että näihin ensimmäisiin kisoihin tuli osallistujia ja myös taso oli hyvä. Nostetta on yleisurheilun puolella, se on hienoa, Ylöstalo kiittelee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.