Vähäpäästöistä ja luultua sujuvampaa – tuusulalainen Raimo Joensuu on tänä vuonna tankannut vain kerran bensaa

Raimo Joensuu taittaa työmatkan Tuusulasta Lahteen. Hän kertoo, että kaasuntankkausasemia on jo melko hyvin Uudellamaalla, esimerkiksi Mäntsälässä, Malmilla ja Vantaalla. Rykmentinpuistoon Kulloontien varteen lähiaikoina avautuva kaasuasema sopii hyvin reitin varrelle. Sauvo Jylhä

Tanja-Elina Niemi

Tuusulalainen Raimo Joensuu on tyytyväisenä ajellut kaasuautolla jo useamman vuoden ajan. Käytössä on kolmas auto – hänellä on ollut Audi, Opel ja nyt on Skoda.

– Kaikki ovat olleet hyviä. Uusin on aina tietysti tekniikaltaan se parhain, tuumaa Joensuu.

Kaasuautoon hän päätyi, koska kyseessä on kotimainen polttoaine ja koska kaasu on edullista.

– Lisäksi tämä on hyvä tapa vähentää liikenteen päästöjä.

Ilmastonmuutos on maapallon uhka. Liikenteellä voidaan saada merkittäviä päästövähennyksiä, vaikka on arvioitu, että tieliikennesektori tuottaakin Suomen kokonaispäästöistä 17 prosenttia ja henkilöautoliikenne vain yhdeksän prosenttia.

ENNAKKOLUULOJA kaasuun polttoaineena on. Niihin Joensuukin on törmännyt.

Uusin (auto) on aina tietysti tekniikaltaan se parhain.

– Yleisin on se, että ei voi hankkia kaasuautoa, kun mökille on niin pitkä matka, että sinne ei pääse kaasulla, pitää olla bensatankki, mutta näissä on myös normaali tankki, huomauttaa Joensuu.

Hän kertoo, että Levin reissun pystyy ajamaan pelkällä kaasulla niin ettei tarvitse käyttää bensaa.

– Se kyllä vaatii kaasutankkaukset mennen tullen sekä Jyväskylässä että Oulussa. Oulu on pohjoisin kaasutankkausasema. Tankkaus kestää sen viisi minuuttia.

Mikäli kaasu pääsee loppumaan, vaihtuu polttoainevalinta autossa automaattisesti bensalle. Kuusisataa kilometriä on Joensuu itse ajellut kaasulla yhtämittaisesti.

Vain kerran tänä vuonna hänen on tarvinnut tankata bensaa: se tapahtui Vuokatissa ja määrä oli neljä litraa.

– Aina kyllä kaasulla ajelen, jos vain kaasua saa. Itä-Suomessa Kuusamon nurkilla joutuu käyttämään bensaa, kertoo Joensuu.

JAKELUASEMIA alkaa olla Uudellamaalla hyvin.

Työmatkan varrella on Mäntsälässä, lisäksi on muun muassa Ikeassa Vantaalla ja Tuupakassa Vantaalla, Helsingissä Malmilla ja kohta avautuu Tuusulaan Kulloontien varteen. Asema lintutaidekuvineen miellyttää Joensuun silmää ja kertoo luontoystävällisestä valinnasta.

Hän kertoo, että tankkaaminen jakelupisteillä on sujunut hyvin ilman teknisiä ongelmia mitä nyt alkuun saattoi jokusen kerran tulla vajaa tankki.

VUODESSA hänelle kertyy auton ajokilometrejä 70 000 – 80 000. Ajoa tulee työpaikalle Tuusulasta Lahteen sekä myös vapaa-ajan harrastuksiin ja reissuihin.

Nykyisellä autolla hän on kurvaillut jo 50 000 kilometriä.

Joensuu aikoo pysyä kaasuautoilijana jatkossakin. Vain yksi asia harmittaa: se, että kaasuautoilijoita rokotetaan käyttövoimaverolla.

– Kolmesataa euroa vuodessa on paljon, jos ajaa vähän kilometrejä, Joensuu pohtii.

Miten käy EU:ssa?

Biokaasun laajamittainen käyttö edellyttää sitä, että on kaasukäyttöisiä autoja, riittävää kaasuntuotantoa sekä jakeluverkosto.

Kaasuautojen myynti on kasvussa Suomessa.

Isossa osassa Eurooppaa kaasuautojen myynti on vielä marginaalista.

Euroopan unionin ratkaisut vaikuttavat. Jos biokaasun elinkaaripäästöt voidaan jatkossa huomioida päästötavoitteissa, tulee kaasuautoista autonvalmistajille tavoitteiden saavuttamisen kannalta houkuttelevia. Jos biokaasua ei jatkossakaan huomioida erikseen, saattaa kaasuautojen valmistus loppua käytännössä kokonaan.

Lähde: Autoliitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.