Kun keho saa vastata: sensomotorinen valmennus poistaa turhia kuormitusmalleja

Marjo Remes hoitaa muun muassa kehon kipu- ja kuormitustiloja sensomotorisella valmennuksella. Niina Juutilainen

Niina Juutilainen

– Nosta polvia eteen muutaman kerran, hyvä. Sitten kädet suoraksi eteen ja pistä vastaan, kun mä työnnän, kehottaa sensomotorinen valmentaja Marjo Remes.

Tekeillä on sensomotorinen- eli hermostotestaus, jossa aktivoimalla aivojen tiettyjä osia kysytään keholta, millaisia synnynnäisiä hermostollisia vahvuuksia siellä on.

Metodi perustuu toiminnalliseen neurotieteeseen.

Hermostotestauksella saadaan selville hermostotyyppi, joka kertoo, millainen ihminen on parhaimmillaan ja millaiset asiat häntä motivoivat.

Vähän kuin persoonallisuustesti, jossa vastaajana on mielen sijaan keho, ja tulokset antavat lisäksi faktoja fyysisistä toiminnoista.

– Hermostotietoutta ja sensomotorista valmennusta voi käyttää kaikkeen. Liikuntamaailmaan, miten ja millaisissa asennoissa treenataan hermostoystävällisesti ja tehokkaasti. Työyhteisöihin siinä, että ihmiset ymmärtävät paremmin itseään ja toisiaan. Lasten maailmassa voidaan esimerkiksi selvittää, miten lapsi oppii. Ja ihan yleisesti oman itsetuntemuksen lisäämiseen, Remes luettelee esimerkkejä.

Refleksit voivat näkyä pelkotiloina

Marjo Remes

Remeksen tien sensomotoriseksi valmentajaksi käynnisti vuonna 2009 tehty sydänsiirto, josta kuntoutuessa löytyi uusi kipinä liikuntaan ja lopulta elinsiirtourheilijan ura.

Kiinnostus hermostotietouden mahdollisuuksia kohtaan syntyi oman kehon kautta.

– Urheilu-uran aikana tuli paljon kiputiloja ja turhia loukkaantumisia esimerkiksi mun hermostolle väärän valmennustavan vuoksi. Sain vinkin hermoston testauttamisesta, sitä kautta turhat refleksit sammutettiin ja pääsin treenaaman oman hermoston mukaan. Siitä alkoi mukava kehityskaari ja loppui vammakierteet, Remes kertoo.

Hän kouluttautui uudelleen ja hyppäsi yrittäjäksi. Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Health Beat toimii Järvenpään Hyvänolon konttorilla ja keskittyy sensomotoriseen valmennukseen.

– Hermostomaailma vei mennessään, olen käynyt kaikki koulutukset mitä siihen Suomessa on. Tämä ei valitettavasti ole vielä yhtä yleistä Suomessa kuin muualla Euroopassa. Mun tavoite on, että joku päivä kaikki olisi ainakin kuullut tästä, Remes sanoo.

Joskus käy niin, että itseään ei tunnista lainkaan testauksen palautteesta. Silloin on Remeksen mukaan kysymys hermostossa ja kehossa päällä olevista primitiivireflekseistä, jotka estävät hermostoa toimimasta vapaasti. Refleksitestaus ja niiden sammutushoito on kiinteä osa sensomotorista valmennusta.

– Primitiivirefleksit on luonnollisia ja ne kuuluu ihmisen kehitykseen. Neuvolassa jo katsotaan, että ne syttyvät ja sammuvat. Mutta jos tulee vaikka trauma, niin se monesti laukaisee refleksit päälle ja hermosto jää taistele tai pakene -tilaan.

Remeksen mukaan primitiivirefleksejä on nykyään noin 70 prosentilla ihmisistä, johon esimerkiksi yleistynyt työuupumus vaikuttaa.

– Refleksit voi näkyä vaikka väsymyksenä, kipu- tai pelkotiloina, räjähdysherkkyytenä ja lapsilla oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, Remes kertoo.

Valmennuksessa työskentely tapahtuu pääsääntöisesti kehon ja liikkeen kautta ja Remeksen mukaan sen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat.

Lisätietoa https://marjoremes.fi/.

Mistä on kyse?

Erilaisia hermostotyyppejä on 16.

Niihin perustuva profilointi tarjoaa tietoa siitä, miksi toimimme, ajattelemme ja reagoimme tietyllä tavalla.

Osa ihmisistä hakee turvallisuutta, toiset merkitystä, kolmannet omaa hyötyä ja neljäs ryhmä näkee mahdollisuuksia.

Persoonallisuuteen liittyvän tiedon lisäksi hermostotyyppi kertoo fyysisiä faktoja, kuten millaiset työasennot ja treeniasennot tulisi olla, jotta keho toimisi mahdollisimman optimaalisesti, ilman turhia kiputiloja.

Hermostovahvuudet huomioimalla ihminen pystyy elämään itselleen parhaalla tavalla fyysisesti ja psyykkisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.