Keravan tänään käyttöön otettu avovankila on Suomen suurin – pahin vankipaikkojen pula alueella hellittää

Uudet toimintatavat valmentavat vankeja rikoksettomaan elämään siviilissä.

Minna Saukko luotsaa Keravan uutta ja modernia avovankilaa. Anton Soinne

Riitta Suomalainen

Keravan uusi, Suomen suurin avovankila otettiin käyttöön tänään keskiviikkona. Samalla 136-paikkainen vankila kasvatti pääkaupunkiseudun avolaitospaikkojen määrää 40:llä.

– Paikat tulevat todella tarpeeseen, sillä tähän asti avolaitospaikkojen määrä on ollut riittämätön uusmaalaisten vankien vapauteen valmentautumisessa, Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Katri Järvinen sanoo.

Uuden avovankilan toiminnan ytimessä on vankien kuntoutus sekä valmiudet siviiliin, kun rangaistusaika päättyy.

Kullekin vangille suunnitellaan hänen rangaistusajakseen toimia, jotka tukevat rikoksettomuutta. Suunnitelmaa noudatetaan läpi koko vankeusajan vapautumisen jälkeiseen aikaan asti.

– Tällainen suunnitelmallisuus edellyttää vankilalta tiivistä yhteistyötä vankien kotikuntien kanssa; siellä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen, poliisin, opetustoimen sekä kolmannen sektorin kanssa, vankilan johtaja Minna Saukko selvittää.

 Kuntoutukseen sisältyy osallisuuden kasvattaminen omien asioiden hoidossa.

– Niihin kuuluvat muun muassa terveydenhoito, arjen taitojen oppiminen ja sosiaalisten verkostojen luominen, Saukko tarkentaa.

Myös työtoiminta jatkuu, mutta vast ´edes se on enenevässä määrin yhteiskunnan hyväksi tehtävää työtä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Keskeisessä asemassa on yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa, Saukko kertoo. Keravalla yhteistyökumppaneita ovat Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja ammatillinen erityisoppilaitos Live.

Koko vankila-aika aina ensimmäisestä päivästä saakka tähtää vapautumisen jälkeiseen aikaan.

– Vangin pitää tietää, miltä siviilissä näyttää ja miten siellä pärjätään, kun hän vapautuu.

Uudessa vankilassa on palvelukeskus, jossa sijaitsee muun muassa ruokala, vastaanottotilat, poliklinikka sekä opetustiloja. Lisäksi alueella on yhdeksän erillistä vankien asuinrakennusta.

– Liikuntaesteisille on oma kymmenen paikan asumisyksikkönsä, jonka suunnittelussa on kuultu Invalidiliittoa.

Saukon mukaan Keravalla huomioidaan liikuntaesteiset laajemmin kuin missään muussa Suomen vankilassa tähän asti.

– Paitsi asumisyksikkö, myös vankien tapaamistilat ovat esteettömiä ja myös palvelut räätälöidään liikuntarajoitteisille soveltuviksi.

Uutta on niin ikään 12-paikkainen intensiivisen päihdekuntoutuksen osasto. Tässäkin toiminnan lähtökohtana on se, ettei työ pääty vapautumiseen, vaan sen jälkeistä aikaa suunnitellaan ja tukitarpeita kartoitetaan jo vankila-aikana.

Alle 29-vuotiaiden vankien osuus Keravalla on 34 prosenttia ja 30–39 -vuotiaiden 26 prosenttia. Ensikertalaisia on 60 prosenttia. Henkilökunnan määrä on 53.

Keravan avovankila on yksi Suomen yhdestätoista avovankilasta. Suljettuja vankiloista Suomessa on 15.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.