Elina Varjomäki lukee äänikirjoja lisätyökseen – näyttelijän taidoista on monenlaista hyötyä

Näyttelijä Elina Varjomäki lukee äänikirjoja lisätyökseen Helsingissä sijaitsevalla äänistudiolla. Elina Varjomäki

Niina Juutilainen

Tuusulalaisen Elina Varjomäen työnkuva on saanut uusia vivahteita koronan myötä. Keski-Uudenmaan Teatterin varapuheenjohtajuuden ja näyttelijän töiden lisäksi mukaan tuli tänä syksynä äänikirjojen lukeminen.

– Mulle on suositeltu äänitöitä aina ja tiesin, että näyttelijäkollegat lukevat äänikirjoja. Korona-aikana, kun tuli keväällä hiljaisempaa teatterissa, niin oli aikaa hakea muitakin töitä. Lähetin ääninäytteitä, sain kutsun koelukuun ja elokuussa tarjosivat äänituotantoyhtiöstä ensimmäistä kirjaa luettavaksi, Varjomäki hymyilee.

Storytelin kustannuspäällikkö Mirka Vesala kertoi kirjamessuhaastattelussa 24.10., että lukutyöstä on tullut haaveammatti monelle ja työstä kiinnostuneilta satelee viestejä viikoittain. Työssä tarvitaan kuitenkin pääsääntöisesti kokemusta näyttelijäntyöstä. Elina Varjomäen mukaan näyttelijöiden käyttämiselle on syynsä.

– Se kokemus on ehkä sen tekstin prosessoimisen kannalta aika välttämätöntä. Ei ole samantekevää, miten käsittelee ja tulkitsee tekstiä. Näyttelijälle se on tuttua. Ja koulutus äänenkäyttöön on tärkeää, näyttelijä osaa käyttää ja huoltaa ääntä niin, että se kestää.

Varjomäki on ehtinyt lukea jo käännösromaaneja, yhden tietokirjan sekä tuoretta suomalaista kaunokirjallisuutta.

– Olin tosi innoissani, kun mulle tarjottiin Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet -romaania luettavaksi. Se julkaistiin syyskuussa ja oli mielenkiintoista lukea ihan uutta kirjaa. Musta on kiinnostavaa lukea vähän haastavampaa kirjallisuutta, siinä oppii samalla. Tässä kirjassa esimerkiksi piti tehdä vähän ylimääräistä selvitystyötä arabian-, mandariinikiinan- ja venäjänkielisten sanojen kanssa, se oli oikeastaan tosi hauskaa, Varjomäki nauraa.

Pystyn lukemaan 45 minuuttia putkeen.

Elina Varjomäki

Hän on nauttinut lukutyöstä ja kuvaa sitä hyvin erilaiseksi kuin näyttelijäntyö yleensä. Esimerkiksi näytelmässä toimitaan aina tiimin jäsenenä, tässä taas työ on itsenäistä ja jokainen vastaa itse omasta tulkinnastaan. Kaiken kruunaa kirjallisuus.

– Miten mahtavaa kirjallisuus on ja miten paljon se antaa meille ja, että saa työkseen tutustua maailmankirjallisuuteen, suomalaiseen kaunokirjallisuuteen ja kaikenlaisiin tietokirjoihin, niin onhan se valtavan hienoa, hän kertoo.

Varjomäen mukaan työssä on haastavatkin puolensa. Tekstiä on tulkittava, prosessoitava ja luettava samanaikaisesti ja jos keskittyminen ei ole sataprosenttista, virheitä saattaa tulla paljon.

– Pystyn lukemaan 45 minuuttia putkeen ja sitten on pakko pitää tauko. Huomaan, että olen väsynyt sen neljän tunnin lukuvuoron jälkeen, se on äänelle ja aivoille aika tiukka rupeama. Siinä täytyy myös olla aika paikallaan koko ajan, pelkkä jalan siirtokin voi kahista mikkiin ja tulla mukaan nauhalle.

Varjomäki on ollut kirjallisuuden ystävä aina ja muistoja äänikirjoistakin löytyy jo lapsuudesta.

– Mulla on hirveän lämpimiä muistoja siitä, kun lapsena isä lainasi äänikirjoja kasetteina kirjastosta ja kuunneltiin yhdessä Robinson Crusoeta Lars Svedbergin lukemana. Muistan olleeni jo silloin tosi viehättynyt siitä äänityöstä.

suosio

Äänikirjapalvelu Storytelin kustannuspäällikkö Mirka Vesala kertoi kirjamessuhaastattelussa 24.10., että 2010-luvulla alkanutta äänikirjojen räjähdysmäistä nousua ei osattu ennakoida edes alan sisällä.

Äänikirjat ovat olleet olemassa C-kasettien ja CD-levyjen muodossa jo vuosikymmeniä. Mistä johtuu valtava suosio juuri nyt?

WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkusen mukaan taustalla on tekniikan kehitys, joka mahdollisti sekä laitteiden kannon helppouden että äänikirjojen digitalisoitumisen.

– Äänikirjat rikastuttavat, eikä suosiolle näy loppua. Monen kirjan elinkaari pitenee, kun klassikoita vuosien takaa luetaan äänikirjoiksi, Julkunen totesi kirjamessuilla.

suosio

Äänikirjapalvelu Storytelin kustannuspäällikkö Mirka Vesala kertoi kirjamessuhaastattelussa 24.10., että 2010-luvulla alkanutta äänikirjojen räjähdysmäistä nousua ei osattu ennakoida edes alan sisällä.

Äänikirjat ovat olleet olemassa C-kasettien ja CD-levyjen muodossa jo vuosikymmeniä. Mistä johtuu valtava suosio juuri nyt?

WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkusen mukaan taustalla on tekniikan kehitys, joka mahdollisti sekä laitteiden kannon helppouden että äänikirjojen digitalisoitumisen.

– Äänikirjat rikastuttavat, eikä suosiolle näy loppua. Monen kirjan elinkaari pitenee, kun klassikoita vuosien takaa luetaan äänikirjoiksi, Julkunen totesi kirjamessuilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut