Rusutjärvellä on pieni viinitila – taitavan ja tietävän tekijän käsissä viiniköynnöksen lähes jokainen osa on käytettävissä

Juha Karvonen muistuttaa, että viiniköynnös tuottaa paljon muutakin kuin vain rypäleitä. Anton Soinne

Mari Mäkinen

Rusutjärvellä kasvaa oikea viljelykasvien sika, josta vain röhkäisy jää käyttämättä. Sellainen on Juha Karvosen mukaan viiniköynnös. Niitä hän on viljellyt vaimonsa Anna-Liisan kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Kaikki alkoi, jos ei nyt vahingossa, niin melko sattumalta kuitenkin. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Juha Karvonen oli 1990-luvun alussa vieraileva professorina kanadalaisessa yliopistossa Niagara Fallsin lähellä.

– Siellä oli kymmeniä saksalaisten siirtolaisten perustumia viinitarhoja. Koska ilmasto oli suunnilleen sama kuin Helsingin ja Turun seudulla, päättelin, että viiniköynnös kasvaisi meilläkin, Juha Karvonen kertoo.

Hän alkoi perehtyä asiaan. Paikkakin oli jo valmiina, sillä tamperelaispariskunnalla oli mökki Tuusulassa. Karvoset istuttivat mökkiä ympäröivään puutarhaan viiniköynnöksiä, joita heillä on ollut parhaimmillaan 200 kappaletta.

– Niiden hoitaminen tuo minulle ja vaimolleni mukavaa hyötyliikuntaa koko kesän ajaksi. Viinitarhan hoito on fyysisesti ja henkisesti virkistävää. Turhat murheet unohtuvat köynnöksen kanssa seurustellessa.

Karvonen kertoo, että viitisen vuotta meni köynnösten kasvatusta opetellessa, mutta sen jälkeen kaikki on mennyt yllättävän hyvin. Samalla Karvosesta on tullut todellinen viiniköynnösten kasvattamisen ja hyödyntämisen asiantuntija. Hän on kirjoittanut aiheesta peräti viisi kirjaa ja lukuisia artikkeleita sekä luennoinut aiheesta ympäri maailman. Viiniköynnösten viljelyn innoittamana hän suoritti kaikki maatalous- ja metsätieteiden tohtorin opinnot. Hän ei koskaan väitellyt tohtoriksi, sillä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ei olisi hyväksynyt suomen kielen käyttöä väitöskirjan julkaisu- ja väittelykielenä.

Juha Karvonen hehkuttaa viiniköynnöksen monipuolisuutta. Harva tietää, että kasvi tuottaa paljon muutakin kuin vain rypäleitä viinintekoon.

Tänä kesänä rypäleitä tuli poikkeuksellisen vähän.

Köynnöksistä saa rypäleitä syötäväksi tuoreeltaan ja käytettäväksi muun muassa mehuihin, hilloon ja rusinoiksi. Köynnösten lehdistä voi tehdä vaikkapa viinilehtikääryleitä, viinilehtiviiniä ja verjuicea happamoittamaan ruokaa.

– Lehdistä voi tehdä myös teetä ja käyttää niitä salaatissa ja sämpylöiden valmistuksessa. Viiniköynnöksen lehdistä on eristetty paljon samoja fenolisia yhdisteitä kuin viinirypäleistäkin.

Lehdissä on myös paljon kuituja. Niiden terveyttä edistävistä ainesosista Karvonen ei ole löytänyt tutkimustuloksia, mutta arvelee, että samat vitamiinit ja hivenaineet niistä löytyvät, kuin vaikkapa nokkosesta.

– Etelä-Suomen lievästi hapan maaperä varmistaa, että viiniköynnöksen lehdissä on ainakin rautaa.

Satoa Karvosille on tullut kauden aikana enimmillään 300 kiloa. Vuonna 2007 myyntiin tuli Karvosten rypäleistä tehty 12 prosenttinen Aino-roséviini, joka oli ensimmäinen suomalainen kaupalliseen myyntiin tullut viinirypäleviini. Rypäleitä on tullut joka vuosi, mutta määrät vaihtelevat.

– Tänä kesänä rypäleitä tuli poikkeuksellisen vähän viileän kesäkuun ja matalien yölämpötilojen vuoksi. Sama tilanne oli muun muassa Saksassa. Edellisenä kesä rypäleitä tuli minulle ja muille kasvattajille niin paljon, että osa jäi kokonaan käyttämättä.

Monen tekijän summa

Tällä hetkellä Karvosten viiniköynnöspuutarhasta saa punaista Rondoa, Zilgaa ja Nordicaa sekä jonkin verran valkeaa Solarista. Pelkkä rypäleen lajike ei vielä kerro, millaista viiniä pulloihin lopulta päätyy, vaan viinin laatuun vaikuttavat monet tekijät sadonkorjuun ja pullotuksen välillä.

– Viljelyn kannalta tärkeää on valita ilmastoon sopivat lajikkeet sekä lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka, jossa on köynnöksen istutukseen ja kasvatukseen hyvin valmisteltu sopiva maaperä.

Tarhasta huolehtiminen, lannoitus, terveet köynnökset sekä luonnollisesti kasvattajan kokemus ja kärsivällisyys vaikuttavat kaikki lopputulokseen.

– Viiniköynnöksen kasvatus on kestävyyslaji, Juha Karvonen painottaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut