Yhä useampi lapsi hakee korona-ajan chatista apua väkivaltatilanteeseen tai muuhun vakavaan ongelmaan – "Signaalit ovat nähtävissä ja niihin pitää puuttua"

Lastensuojeluilmoituksen tekemisen monimutkaisuus yllätti ammattilaisetkin.

Osalla lapsista on korona-aikana ollut todellinen hätä. Kuvituskuva. Terhi Marttinen/Arkisto.

Minna Harmaala

Alakouluikäisiltä on tullut jo yli 10 000 yhteydenottoa SOS-Lapsikylän Apuu-chattiin, joka perustettiin keväällä koronapoikkeusolojen keskellä.

Syksyllä vakavien yhteydenottojen määrä on kasvanut: keväällä niitä tuli SOS-Lapsikylän tiedotteen mukaan kerran kuukaudessa, nyt viikoittain. Vakavilla tilanteilla järjestö tarkoittaa tilanteita, joihin liittyy perheväkivaltaa, väkivaltaista kiusaamista, akuutteja itsemurhatilanteita ja vanhempien päihteidenkäyttöä. Näissä tilanteissa päivystäjät tekevät ilmoituksen viranomaisille, kuten poliisille tai lastensuojeluun.

– Olemme todella yllättyneitä siitä, miten kova tarve lapsilla on ollut Apuu-chatille. Avun saamisen ei pitäisi tulevaisuudessa olla yksittäisten järjestöjen ponnistelujen varassa, vaan yhteiskunnan tehtävä on huolehtia, että kanava avun pyytämiselle on turvattu, sanoo Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen tiedotteessa.

SOS-Lapsikylä avasi Apuu-chatin kevään poikkeustilanteen keskellä, kun lapset eivät kohdanneet arjessaan turvallisia aikuisia samalla tavalla kuin normaalitilanteessa. Apuu-chat tarjoaa 7–12-vuotiaille lapsille helpon tavan pyytää apua tilanteissa, joissa lapset kokevat olonsa turvattomaksi tai uhatuksi.

Koronakriisi on Johanna Virtasen mukaan tuonut esiin suomalaisen järjestelmän heikkouksia.

– Olemme valitettavasti saaneet huomata, että lastensuojeluilmoituksen tekeminen voi olla mutkikasta jo meille ammattilaisillekin järjestelmien monimutkaisuuden vuoksi, tai sosiaalipäivystykseen voi olla hankala saada yhteyttä.

Suomessa ei Virtasen mukaan myöskään ole auki kirjattua tilanteeseen, jossa lapsi pyytää itselleen apua. Hänen mielestään tällaiseen lastensuojeluilmoitukseen pitäisi tarttua viipymättä ja varmistaa lapsen turvallisuus.

Yhteydenotoista on Johanna Virtasen mukaan havaittavissa, että lapsilla on Suomessa hyvin erilaisia todellisuuksia.

– Toisilla lapsilla on elämässään todella akuutti turvallisuutta uhkaava hätätilanne. Toiset taas kaipaavat näkökulmia ja aikuisen kanssa pohdintaa muun muassa seksuaalisuuteen, ihastumiseen, murrosikään ja kehonkuvaan liittyen, Virtanen kertoo tiedotteessa.

SOS-Lapsikylä toteaa tiedotteessa, että haavoittavissa oloissa elävät lapset ovat nyt entistäkin heikommassa asemassa ja muistuttaa, että valtion pitää huolehtia lasten oikeuksien toteutumiseen sekä poikkeusaikana että sen jälkeen.

– Seuraukset lapsille ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti mitattuina suuret, jos nyt toistetaan samoja virheitä kuin 90-luvun laman jälkeen, ja lapset ja perheet jäävät tarvitsemansa tuen ulkopuolelle. Signaalit ovat nähtävissä ja niihin pitää puuttua. Valtion tehtävä on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta, Johanna Virtanen painottaa tiedotteessa.

Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Viikon aikana SOS-Lapsikylä kerää varoja hädässä olevien lasten auttamiseksi. Apuu-chatin toiminta rahoitetaan lahjoituksilla.

Helsingin poliisi oikoo rajuja väitteitä pelkoa herättävistä katujengeistä – "Mukana saattaa olla tavallisia nuoria"

Nuorisopoliisi Marko "Fobba" Forss nuorten tekemistä vakavista rikoksista: "Erittäin harvinaisia" – Silti Suomessa vangitaan vuosittain noin 40 alaikäistä

Minna Husun puhelin soi, kun vanhempi pelkää pahinta – yli 30 lasta kaapataan vuosittain ulkomaille

Lapsiin kohdistuneista seksirikoksista tuomittua miestä epäillään kymmenistä uusista rikoksista – uhreja on nyt yli 40

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut