Eniten vauvoja syntyy Uudellamaalla, selviää Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogista.
Jo lähes joka kymmenennellä (9 prosentilla) Suomen lapsista on maahanmuuttajavanhemmat, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogissa. Tekstin ovat kirjoittaneet erikoistutkija Marjut Pietiläinen ja yliaktuaari Miina Keski-Petäjä Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoista.
Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on 10 vuodessa kaksinkertaistunut ja 30 vuodessa lähes kolmekymmenkertaistunut. Viime vuonna heitä oli yhteensä 95 900, kun vuoden 1990 luku oli 3 500.
Ulkomaalaistaustaisiksi on luettu tilastoissa vuodesta 2012 lähtien lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen jostain toisesta maasta. Näistä lapsista koko ajan kasvava joukko on syntynyt Suomessa, viime vuonna 62 prosenttia.
– Luokittelu on tarpeen esimerkiksi kotoutumisen seuraamiseksi, mutta voidaan myös kysyä, missä määrin Suomessa syntyneitä lapsia on perusteltua enää kuvata ulkomaalaistaustaisina tai etenkään ns. toisen polven maahanmuuttajina. Vaikka tilastoissa käsitteet ja luokitukset yritetäänkin tehdä mahdollisimman neutraaleiksi, ne ovat väistämättä yksinkertaistettuja (esim. Helminen, 2016). Käytämme tässä käsitettä kuvataksemme lasten moninaistuvia taustoja, kirjoittavat Pietiläinen ja Keski-Petäjä.
Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen lapsista vielä varsin pieni osa on maahanmuuttajien jälkeläisiä. Ruotsissa maahanmuuttajavanhempien lapsia on jo useampi kuin joka neljäs, noin 26 prosenttia.
Alueelliset erot ulkomaalaistaustaisten lasten määrissä ja osuuksissa ovat suuria.
Koko 0–17-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna heidän osuutensa on suurin Ahvenanmaalla (18 prosenttia) ja Uudellamaalla (17 prosenttia). Ahvenanmaalla lukua kirjoittajien mukaan todennäköisesti selittää Ruotsissa syntyneen väestön suuri osuus.
Vähiten ulkomaalaistaustaisia lapsia asuu Pohjanmaan maakunnissa, joissa heidän osuutensa kaikista lapsista on vain muutama prosentti.
Ylipäätään lapsia syntyy ja asuu eniten niissä maakunnissa, joissa on muutenkin eniten asukkaita.
Lapsirikkain on Uusimaa, johon syntyi viime vuoden vauvoista useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia). Pirkanmaalle syntyi vuoden 2019 vauvoista yhdeksän prosenttia ja Varsinais- Suomeen kahdeksan prosenttia.
Toisaalta myös Pohjanmaan maakunnissa lisäännytään edelleen ahkerasti: vuonna 2019 syntyneistä lapsista yhdeksän prosenttia tuli kirjoille Pohjois-Pohjanmaalla.
Kaiken kaikkiaan Suomessa on nyt ennätyksellisen vähän lapsia.
Kun lapsimäärä 1960-luvulla oli huipussaan, alle 18-vuotiaita oli asukkaista useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia). Viime vuonna alaikäinen oli enää harvempi kuin joka viides asukas (19 prosenttia).
– Nyt sekä lasten määrä että erityisesti lasten väestöosuus ovat historiallisen pienet, blogissa kerrotaan.
Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa.
