Keskisävel -yhdistys perustettiin lisäämään Keski-Uudenmaan muusikoiden työllisyyttä

Keskisävelessä soittavat gambisti Johanna Kilpijärvi (oik.), barokkiviulisti Tiina Aho-Erola ja cembalisti Anna Orasmaa. Anu Miettinen

Anu Miettinen

Ajatusleikki "Päivä ilman musiikkia". Millaista se olisi järvenpääläisen Keskisävel -yhdistyksen perustanut, barokkiviulisti ja viulunsoitonopettaja Tiina Aho-Erola.

– Se tarkoittaisi että radio ja televisio ovat kiinni. Häät ja hautajaiset ilman musiikkia. Automatkat hiljaisuudessa. Tanssia ilman musiikkia, Aho-Erola luettelee.

Entä vuosi ilman konsertteja, esiintymisiä, kiertueita eikä viulunsoiton opetustyötä?

– Se tuntuisi tietysti täysin kaamealta, koko olemassaololta miltei putoaisi pohja. Musiikki parantaa, rauhoittaa, virkistää, ilahduttaa, liikuttaa, lohduttaa ja herättää syviä tunteita. Musiikki on osa meitä ihmisiä, tekee meistä ihmisiä.

Vastavoimana Aho-Erola perusti yhdessä Keravalla asuvan cembalisti Anna Orasmaan ja Nurmijärveltä kotoisin olevan gambisti Johanna Kilpijärven kanssa Keskisävel -yhdistyksen.

– Yhdistyksen jäseniä ovat 1500–1700 -lukujen musiikille omistautuneet musiikin ammattilaiset. Tarkoitus on tuottaa korkeatasoisia vanhan musiikin konsertteja nimenomaan tänne Keski-Uudellemaalle, ja työllistää heitä.

Musiikki on osa meitä ihmisiä, tekee meistä ihmisiä.

Keskisävel-nimi viittaa keskisävelviritysjärjestelmään, jonka Aho-Erola kertoo tuottavan "hurjia harmonioita" , ja myös soittajien kotikonnuille Keski-Uusimaalle.

–Tarkoituksena on toimia yhteistyössä muun muassa alueen seurakuntien kanssa, järjestää koulutustoimintaa, lastenkonsertteja ja tuottaa tapahtumia myös hoivakoteihin. Ensikonserttimme oli joulukuussa Järvenpään kirkossa.

Toteutunut konsertti on niin sanotusti jäävuoren huippu. Jotta konsertti toteutuu tarvitaan ammattitaidon lisäksi musiikin ekosysteemi, tapahtuman tilaaja ja sen tarjoajan lisäksi mukana on myös markkinointi ja lipunmyynti. Kun kaikki toimivat saumattomasti tuloksena on liikuttunut ja virkistynyt yleisö.

Mennyt vuosi on tuonut esiin jäätävän jäävuoren perustan.

– Kulunut vuosi on tuonut esiin ongelman eli mitä musiikintekijöiden sosiaaliturva on, sanoo vuosikymmeniä eri puolilla maailmaa esiintynyt ja Suomalaisessa Barokkiorkesterissa Fibossa freelancerina soittava Aho-Erola.

Monen muusikon tulot koostuvat monista erilaisista pienistä puroista, pätkätöistä ja työsuhteista. Aho-Erola kertoo että työttömyysturvalaissa on ollut paljon tulkintaongelmia, ja luovien alojen työttömyys on tuonut ongelmakohdat arjen pintaan.

Eri lait voivat määritellä työsuhteisen työn ja yrittäjyyden eri tavoin.

– TE-toimistot ovat esimerkiksi kategorisoineet muusikkoja yrittäjiksi, vaikka olisi todennettu muusikkojen saaneen nimenomaan palkkatuloa.

Me tavalliset ihmiset voimme tukea musiikin ammattilaisia.

– Liittykää orkestereiden tai yhtyeiden kannatusjäseniksi. Ostakaa levyjä verkosta tai kaupoista, ostakaa lahjakortteja lippupalveluun. Antakaa lapsillenne mahdollisuus musiikkiopintoihin musiikkiopistossa.

LifeFin -yhdistyksen laskelmien mukaan elävän musiikin tapahtumajärjestäjät työllistivät vuosi sitten yli 17 000 eli 2 200 henkilötyövuoden verran alan ammattilaisia.

Koko elävän musiikin alan ekosysteemi, muusikot ja alihankkijat mukaan lukien työllistämisvaikutus on vielä paljon suurempi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut