Koronarokotukset alkavat ensi viikolla Keravalla ja Keusotessa – mutta milloin mattimeikäläinen saa rokotuksen ja voiko taudin sairastanutkin sen ottaa?

Keskiuusmaalaiset joutuvat vielä jonkin aikaa odottamaan rokotuspäivämääriä. Sauvo Jylhä

Tanja-Elina Niemi

Koronavirustaudin taltuttamiseen tarkoitetut rokotukset alkavat ensi viikolla sekä Keravalla että Keusoten kunnissa, eli myös Järvenpäässä ja Tuusulassa.

Keravan johtava ylilääkäri Olli Huuskonen kertoo, että Keravan tarkka aloituspäivä selviää loppuviikon aikana.

– Rokotukset alkavat koronaviruspotilaita ja -epäilyjä hoitavasta henkilökunnasta sekä näytteenottajista, mutta hyvin nopeasti mukaan tulevat myös ympärivuorokautisten hoivayksiköiden henkilökunta ja asukkaat alkaen viikoista kolme ja neljä, sanoo Huuskonen.

Riskiryhmien laajemman rokottamisen aikatauluun vaikuttaa se, miten rokotetta on saatavilla.

Vielä ei osata sanoa, milloin päästään rokottamaan laajemmin eri väestöryhmiä. Rokotusjärjestyksen määrää valtioneuvosto.

Keusoten viestintäsuunnittelija Tuulia Tarpio kertoo, että tämän hetken tiedot on samat kuin mitä joulukuun lopussa kerrottiin: Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä on valmistautunut aloittamaan rokotukset toimialueen sote-henkilöstöille 11. tammikuuta alkaen ajanvarauksella Hyvinkään sairaalassa ja Järvenpään Justissa.

JONKIN verran pohdintaa on herättänyt se, pitääkö tai voiko ottaa koronarokotteen, jos on jo sairastanut koronan.

THL:n mukaan nykykäsitys on, että sairastettu koronavirustauti antaa ainakin noin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista.

– Tämän vuoksi taudin jo sairastaneilla ei ole kova kiire rokotukseen. Rokotteesta ei myöskään tiedetä olevan haittaa, vaikka rokotettavalla olisi rokottamishetkellä oireeton koronavirusinfektio tai se olisi itämisvaiheessa, sanoo Olli Huuskonen.

Myös Keusote ohjeistaa, että rokotteen voi ottaa, mutta aikaisintaan puolen vuoden kuluttua koronan sairastamisen jälkeen.

Keusote ei suunnittele laajaa vasta-ainetestausta eikä myöskään Keravan terveyskeskuksessa sitä tehdä. Huslabissa vasta-ainetutkimusta voidaan tehdä, mutta se on tarkoitettu vain erikoissairaanhoidon yksiköiden käyttöön.

– Oireettomana tai lieväoireisena sairastetun infektion toteamisessa testin herkkyyttä ei riittävästi tunneta, eikä vielä tiedetä kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät positiivisina sairastetun taudin jälkeen, sanoo Huuskonen, jonka mukaan testiä tulisi käyttää vain potilasryhmille, joilla hiljattain sairastetun taudin todennäköisyys on korkea, mutta näyte on jäänyt negatiiviseksi tai syystä tai toisesta kokonaan ottamatta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut